Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    Harry Martinsonin syntymästä sata vuotta

    Arkiston arkiston artikkeli
    23.12.2004 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: ARTO TUOMINEN

    Siinä missä kulttuuriväki eri puolilla maailmaa on kuluneena vuonna muistellut sellaisia sata vuotta sitten syntyneitä maailmankuuluja kirjailijoita kuin Pablo Neruda, Graham Greene ja Isaac B. Singer, on naapurimaassamme Ruotsissa ollut syytä omiin satavuotisjuhliin. Vuonna 1978 kuolleen kirjailijan Harry Martinsonin kunniaksi on järjestetty kymmenittäin luentoja ja kulttuuritilaisuuksia. Eikä syyttä, sillä Martinson sai Nobelin-kirjallisuuspalkinnon yhdessä maanmiehensä Eyvind Johnsonin kanssa vuonna 1974.

    Harry Martinsonin lapsuus oli vaikea. Hän syntyi Jämskogin kylässä Blekingen ja Skånen rajalla. Lapsuutta ”väritti” merikapteeni-isän taloudellinen haaksirikko ja kuolema sekä äidin lähtö velkojia pakoon aina Amerikkaan asti. Niinpä Martinson myytiin seitsenvuotiaana sisarineen huutolaispojaksi eniten tarjoavalle.

    Huutolaistaloista toistuvasti karkaillut Martinson vietti vuodet 1919–1926 merillä sekä kulkurina Etelä-Amerikassa ja Intiassa, kunnes vakava keuhkosairaus sai hänet palaamaan Ruotsiin.

    o o o

    Merillä ollessaan Martinson oli aloittanut kirjoittamisen ammattiliittojen lehdissä Eldaren ja Sjömannen sekä sosialistisissa sanomalehdissä.

    Asunnottomana Ruotsissa ajelehtinut Martinson liittyi 1920-luvun lopulla Göteborgissa kirjailija Artur Lundqvistin vetämään kirjailijaryhmään Fem Unga (Viisi nuorta), jonka 1929 julkaisemassa runoantologiassa Martinson sai tekstejään julki. Hänen tuon ajan teksteissään on selvästi havaittavissa Intian matkoilta tarttunut Rudyard Kiplingin vaikutus.

    Martinsonin kestävimmät proosateokset puolestaan ovat epäilemättä kipeistä nuoruusvuosista kertovat Nässlorna blomma, 1935 (suom. Nokkoset kukkivat, 1939) ja Vägen ut, 1936 (suom. Tie maailmalle, 1940)

    Nobelin kirjallisuuspalkinnon hän sai kuitenkin ennen muuta ansioistaan runoilijana, sillä hänen kirkkaan modernin runotuotantonsa helmi, ”avaruuslyyrinen” teos Aniara, (1956) on inspiroinut kokonaista ruotsalaista runoilijasukupolvea. Edelleenkin se on pelottavan ajankohtainen ja on kestänyt ajan hammasta kulumatta.

    Vaikka Martinsonin tuotanto sen alkuvaiheessa on rankoista nuoruuskokemuksista huolimatta paikoin jopa humoristisesti sävyttynyt, oli hänen maailmankatsomuksensa Aniarassa synkentynyt merkittävästi.

    Aniara on avaruusalus joka evakuoi säteilytuhojen uhreja maan päältä. Asteroidit vahingoittavat aluksen ohjausjärjestelmää ja 8 000 ihmistä mukanaan se syöksyy kohti tuntematonta. Aniara symboloi samalla koko ihmiskunnan tuntematonta tulevaisuutta.

    Martinson paljastaa Aniarassa fantasiakirjailijan lahjansa, mutta ennen kaikkea avaruusrunoelma on varoitus ihmiskunnalle. Martinsonille ydinsota ja -voima olivat kauhistus ja hänen mielestään nykyaikainen tiede ja tekniikka vei ihmisiä mukanaan niin, ettei kukaan enää hallinnut tätä kehitystä. Aikansa ekologisen profeetan visiossa koko ihmiskunta eli aseettomana ja sieluttomana vakavan uhan alla.

    Filosofi-Martinson esittikin kysymyksen: Onko tämä tekniikan ja tieteen ylivalta sitä mitä me ihmiset haluamme? Ymmärtävätkö tieteentekijät ja suurteollisuus mitä ihminen sisimmässään vaatii? Viekö tekninen kehitys ihmiskunnan kadotuksen? Voivatko tiede ja tekniikka ylipäätään antaa vastauksia olemassaolon kysymyksiin?

    o o o

    Martinsonia voi hyvällä syyllä pitää työläiskirjailijana jo kirjallisen tuotantonsa aiheiden perusteella. Hänen samastumistaan työväenluokkaan lisäsi myrskyisä avioliitto( 1928-1939) kirjailija Moa Martinsonin kanssa. Harry Martinson vieraili Moskovan kirjailijakokouksessa vuonna 1934, Moa samassa kaupungissa pari vuotta myöhemmin.

    Harry Martinson oli myös tavattoman lahjakas kuvataiteilija. Modernisti-Martinsonin ja hänen taiteilijaystäviensä maalauksia, aina 1920-luvulta saakka, on esillä tammikuun loppuun asti Tukholmassa Waldemarsudden linnassa. Näyttelyssä on esillä iso joukko työläisaiheisia maalauksia, mutta myös surrealistisia hahmoja ja eksoottisia maisemia.

    Monilahjakkaan Harry Martinsonin muistoa vaalii Ruotsissa hänen nimeään kantava 1500-jäseninen kirjallisuusseura.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Jättikettujen ylijalostus näkyy uusissa kuvissa suomalaisilta turkistarhoilta, joissa eläinten hyvinvointi on vakavasti heikentynyt. Kuva Project 1882
    Kotimaa
    5.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa

    Suomalaisilta turkistarhoilta julkaistut uudet kuvat ja videot osoittavat, että sairaalloisen suuriksi jalostettujen jättikettujen kasvatus jatkuu edelleen, vaikka turkisala lupa

    Budjettiriihen päätökset kiristävät hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta, arvioivat useat vasemmistolaiset toimijat. Kuva Ypsilon CCO 0.0
    Politiikka
    4.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miten budjetti 2027 vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja sote‑palveluihin?

    Liuosmenetelmällä valmistettu polaritonilaser haastaa kalliit tuotantotavat. Kuva Mikael Nyberg
    Tutkimus
    1.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Turun yliopiston tutkijat loivat uuden energiatehokkaan laserin

    Puolukat kypsyvät Helsingissä 30.8.2026 Kuva Emma Grönqvist
    Kotimaa
    31.8.2026
    Petra Packalén

    Vetoomus puolukan poimimisen puolesta

    Old Couple
    Uutiset
    31.8.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajapula pahenee säästötoimien vuoksi

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!