Helsingin tonttivuokriin jättikorotus

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 18 / 8.5.2009

Kokoomus, vihreät ja SDP ajoivat Helsingin kaupunginvaltuustossa läpi sadan asuinkiinteistön tonttien vuokrien korottamisen noin 15-kertaiseksi. Vapun alla hyväksytyt vuokrien määräytymisperusteet tulevat nostamaan rajusti myös seuraavan vuosikymmenen aikana uusittavien tuhannen tontin ja uusien kaavoitettavien tonttien vuokria. Uusilla sopimuksilla Helsinki perii pelkkää tonttivuokraa 1,50 – 2,80 euroa asuntoneliöltä, jolloin korotus nostaa asumismenoja 50 – 250 euroa kuukaudessa.

Tontinvuokraajat-liike vetosi vielä valtuuston kokouksen alla järjestetyllä mielenosoituksella korotusten kohtuullistamiseksi. SKP:n ja Helsinki-listojen valtuutettu Yrjö Hakanen teki kansalaisliikkeen esitysten pohjalta vastaesityksen jättikorotuksille. Sen mukaan tonttivuokrien tuottoprosentti olisi alennettu neljästä kahteen, vuokrien määrittelyn perustana käytettävistä tonttien laskennallisista hintaa olisi alennettu neljänneksellä ja vastaavasti olisi alennettu myös niitä vanhoista sopimuksista, joista peritään tätä korkeampaa vuokraa. Muista ryhmistä ei tälle esitykselle löytynyt tukea.

Kokoomus, vihreät

ja SDP vastuussa

RKP:n Nils Torvalds esitti asian palauttamista uuteen valmisteluun siten, että tuottoprosentti on kolme, ja Vasemmistoliiton Silvia Modig tuottovaatimuksen alentamista kahteen prosenttiin.

Kokoomus, vihreät ja SDP torjuivat asian palauttamisen äänin 62 – 22. Lopullisessa äänestyksessä korotukset hyväksyttiin äänin 63 – 11. Korotuksia vastaan olivat vain VAS, perussuomalaiset ja SKP & Helsinki-listat. Pääosa keskiryhmistä äänesti tyhjää.

Kaupungin johto on perustellut korotuksia sijoitetun pääoman tuottovaatimuksilla ja palvelujen rahoituksen turvaamisella. Hakanen totesi, että perustelut eivät kestä kriittistä tarkastelua.

– Vastaavien riskittömien sijoitusten reaalituotto on nykyisin alle puolet tonttivuokrille esitetystä. Sitä paitsi kaupunki ei ole sijoittaja eikä sen pitäisi tavoitella voittoa maan ansiottomalla arvonnnousulla. Esimerkiksi Tukholmassa käytetään vuokrien määrittelyssä pääoma-arvoja, jotka ovat vain noin neljänneksi tonttien markkinahinnoista.

Hakanen ihmetteli, että lähes miljardin euron kassavarojen päällä istuvat kaupungin johdon jäsenet kehtaavat vedota vuokrien korottamisessa rahapulaan. Varsinkin kun he samaan aikaan leikkaavat palvelujen rahoitusta ja henkilöstöä.