Historia: Sananvapaus suomalaisittain

Kotimaa

23.11.2020 - 11:48

Tuomo Paasirova

Digilehti: Tiedonantaja marraskuu 2020

Presidentti Kekkonen Ylioppilasteatterin nuorten näyttelijöiden kanssa. — Presidentti Kekkonen ja Ylioppilasteatterin nuoria näyttelijöitä mm.Kristiina Repo ja oikealla Raija Laroma (myöh.Oranen).

Suomalaista sananvapautta kiitellään laajalla rintamalla. Erityisesti valtaeliittiin kuuluvat ja valtamediat suitsuttavat sen erinomaisuutta, ja tyytyväisyyden ilmauksia kuullaan jopa perinteisten vasemmistolaisten edustajienkin suusta. Kun nämä samat piirit kuin yhtenä kuorona kauhistelevat Kekkosen aikaa pohjanoteerauksena sananvapauden kannalta, en voi kuin hämmästellä omia henkilökohtaisia kokemuksiani, jotka poikkeavat jyrkästi näistä yleisiksi totuuksiksi julistetuista näkemyksistä. Tämä näkemysten ristiriita on pitkään vaivannut mieltäni ja tässä kirjoituksessa pyrin selvittelemään suomalaista sananvapautta ja siinä vielä ilmeneviä mahdollisia puutteita.

Marko Tikka merkkipäivähaastattelussaan (HS 20.10.2020) muistutti meitä kaikkia tänä maailmanlaajuiseksi julistetun terrorismin vastaisen sodan aikana omista suomalaisista itsenäisyyden aikaisista terrorismin kausista. Sisällissodan aikaiseen punaiseen terroriin Suomen historian dosentti Tikka liittää ”sattumaefektin”, jossa yksittäiset tekijät annetuista ohjeista piittaamatta improvisoidusti syyllistyivät väkivaltaisiin tekoihin. Punaisen terrorin uhreina noin 1700 valkoista sai surmansa. Punaisen ...

Tilaajille

Osta tilaus

Kirjaudu sisään