Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    ”Hyvinvointipalveluja ei saa uhrata kauppapolitiikalle ja kilpailulle”

    Arkiston arkiston artikkeli
    1.1.2000 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

    – On myönteistä, että Suomen eduskunta näyttäisi
    haluavan rajata julkiset hyvinvointipalvelut

    Maailmankauppajärjestön
    WTO

    :n kauppapoliittisten neuvottelujen ulkopuolelle, mutta olen silti
    huolestunut siitä, mikä tilanne tulee olemaan pitemmällä
    tähtäimellä, jos EU:n tulevan perustuslain puitteissa unionin
    yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyviin ns. yleishyödyllisiin palveluihin
    sisällytetään myös sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalvelut.

    Näin sanoo

    Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton

    toiminnanjohtaja

    Riitta Särkelä

    . Hän osallistui keskiviikkona eduskunnan
    suuren valiokunnan WTO-jaoston ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan yhteiseen
    kuulemistilaisuuteen, jossa asiantuntijoiden joukossa myös eri kansalaisjärjestöjen
    edustajilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kannanottoja
    Suomen ja EU:n linjauksista 10.-14. syyskuussa Meksikon Cancúnissa
    pidettävän WTO:n seuraavan ministerikokouksen tiimoilta.

    Särkelän edustama Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on
    sosiaalipoliittinen asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö, jonka
    jäseninä ovat keskeiset valtakunnalliset sosiaali- ja terveysalan
    järjestöt (111), alan ammatillisia järjestöjä (6),
    kuntia (139) sekä alueellisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä
    (16).

    Riitta Särkelä korostaa, että Suomessa ns. pohjoismaisen
    hyvinvointimallimme periaatteen mukaisesti kansalaisten hyvinvointia turvaavat
    palvelut ovat julkisen vallan – valtion ja kuntien – vastuulla, joskin ne
    tuotetaan usein eri tahojen yhteistyönä, jossa ovat mukana myös
    kansalaisjärjestöjä voittoa tavoittelemattomina toimijoina.

    – Hyvinvointimallimme poikkeaa tässä suhteessa oleellisesti
    suuressa osassa muuta Eurooppaa vallalla olevasta markkina- ja vakuutusperusteisesta
    järjestelmästä, Särkelä huomauttaa.

    Hänen mukaansa oleellisena lähtökohtana meidän hyvinvointimallissamme
    on ns. universaalisuuden periaate.

    – Se tarkoittaa palvelujen ja sosiaaliturvan kuulumista kaikille kansalaisille
    asuinpaikasta riippumatta. Ja eri tutkimusten kautta on kiistatta osoitettavissa,
    että pohjoismainen hyvinvointimalli on pystynyt pulmistaan huolimatta
    ehkäisemään merkittävällä tavalla laajamittaista
    köyhyyttä ja syrjäytymistä. Toimivat ja kattavat sosiaali-
    ja terveyspalvelut sekä sosiaaliturva ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn
    olennaisia kulmakiviä ja näin myös investointeja tulevaisuuteen,
    Särkelä selvittää.

    Riitta Särkelä ja hänen liittonsa katsovatkin olevan välttämätöntä,
    että WTO-neuvotteluissa palvelusektorin liberalisointivelvoitteiden
    ulkopuolelle on jätettävä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
    myös kulttuuri- ja koulutuspalvelut.

    – Neuvotteluissa on varmistettava, että palveluiden avaaminen yksityisen
    sektorin kansainväliselle kilpailulle ei pääse muokkaamaan
    peruuttamattomalla tavalla hyvinvointiyhteiskuntamme perusteita sekä
    rakenteita ja sitä kautta ala kasvattaa hyvinvointieroja ja eri ihmisten
    tai ihmisryhmien eriarvoisuutta. On siis varmistettava, että yhteiskunnan
    peruspalvelut niiden tuottamistavasta riippumatta eivät tule uhratuiksi
    kauppapolitiikalle ja vapaalle kilpailulle, Särkelä tarkentaa.

    Vaikka Suomen eduskunnan kanta nyt siis näyttäisikin olevan samansuuntainen
    kuin Riitta Särkelänkin, eli että julkiset hyvinvointipalvelut
    todellekin tulee jättää WTO-prosessin ulkopuolelle, tilannetta
    saattaa kuitenkin vielä mutkistaa kehitteillä oleva EU:n uusi
    perustuslaki.

    – Me olemme Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa huolissamme siitä,
    että tulevassa EU:n perustuslaissa unionille annettavat uudet kauppapoliittiset
    valtuudet ovat sosiaalipoliittisesti erittäin kriittinen kohta. EU:hun
    liittyessämmehän lähtökohtana oli, että sosiaali-
    ja terveyspalvelut, sosiaaliturva sekä koulutus ovat kansalliseen toimivaltaan
    kuuluvia asioita, Särkelä muistuttaa.

    Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tämä
    lähtökohta voi joutua uhanalaiseksi.

    – Tämä sitä kautta, että EU:n tulevaisuuskonventin
    ehdotuksessa unionin yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyvät ns. yleishyödylliset
    palvelut sisältävät nyt myös sosiaali-, terveys- ja
    koulutuspalvelut, Särkelä kertoo.

    Hänen käsityksensä mukaan tämä pitää
    sisällään WTO-neuvotteluja ajatellen myös riskin, että
    EU:n komission aikaisempi linjaus koulutus-, sosiaali- ja terveys- sekä
    kulttuuripalvelujen osalta muuttuu.

    – Me katsomme siksi, että EU:n tulevassa perustuslaillisessa sopimuksessa
    unionin toimivalta tulee tulevaisuudessakin rajata niin, että hyvinvointipalveluiden,
    erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalveluiden järjestämistavat
    ja sosiaaliturva ovat kunkin jäsenvaltion itsensä päätettävissä.
    Tätä lähtökohtaa ei saa murtaa EU:n yhteiseen kauppapolitiikkaan
    liittyvien uusien sitoumusten kautta. Tämä on jännitteinen
    kohta, johon keskusliittomme toivoo ehdottomasti muutosta EU:n hallitusten
    välisessä konferenssissa syksyllä, Riitta Särkelä
    toteaa.

    Hän korostaa, että kyseisten palveluiden ensisijaisena tehtävänä
    hyvinvointiajattelumme mukaan on kansalaisten hyvinvoinnin, osaamisen ja
    itsenäisen toimintakyvyn, ei kilpailukyvyn, lisääminen.

    – Ihmisten tarpeet ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset eivät
    saa jäädä toissijaisiksi silloin, kun valmistellaan kansallisia
    linjauksia EU:n neuvottelupöytiin ja myös EU:n valtuuksia suhteessa
    WTO-prosessiin, Särkelä tiivistää.

    Hän korostaa, että on kyse ihmisten perusoikeuksista. Ja jo
    nyt on Suomessa ilmennyt ongelmia julkisten palvelujen kilpailuttamisessa
    ja mm. kuntien erilaisissa ostopalveluissa.

    – Pitkäjänteinen osaaminen jää tässä helposti
    vajaaksi. Myös palveluiden käyttäjien osallisuus palvelujen
    suunnittelussa on tärkeää, ettei tehdä puutteellisia
    suunnitelmia. Ja ennen kaikkea on nähtävä sekin, mitkä
    ovat pitkän aikavälin kustannukset eikä vain sen hetken lyhytnäköiset
    säästönäkökohdat, Särkelä painottaa.

    Hän muistuttaa vielä kerran, että pohjoismainen ns. hyvinvointimalli
    on niin erilainen kuin monessa muussa maassa, ja siksikin meillä tulisi
    säilyttää oma päätäntävaltamme sosiaali-
    ja terveysasioissa.

    – Pahimmillaan näiden palvelujen avaaminen kansainväliselle
    ja kaupalliselle kilpailulle voi merkitä ihmisten epätasa-arvoisuuden
    huomattavaa lisääntymistä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton
    toiminnanjohtaja Riitta Särkelä arvioi.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Jättikettujen ylijalostus näkyy uusissa kuvissa suomalaisilta turkistarhoilta, joissa eläinten hyvinvointi on vakavasti heikentynyt. Kuva Project 1882
    Kotimaa
    5.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa

    Suomalaisilta turkistarhoilta julkaistut uudet kuvat ja videot osoittavat, että sairaalloisen suuriksi jalostettujen jättikettujen kasvatus jatkuu edelleen, vaikka turkisala lupa

    Budjettiriihen päätökset kiristävät hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta, arvioivat useat vasemmistolaiset toimijat. Kuva Ypsilon CCO 0.0
    Politiikka
    4.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miten budjetti 2027 vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja sote‑palveluihin?

    Liuosmenetelmällä valmistettu polaritonilaser haastaa kalliit tuotantotavat. Kuva Mikael Nyberg
    Tutkimus
    1.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Turun yliopiston tutkijat loivat uuden energiatehokkaan laserin

    Puolukat kypsyvät Helsingissä 30.8.2026 Kuva Emma Grönqvist
    Kotimaa
    31.8.2026
    Petra Packalén

    Vetoomus puolukan poimimisen puolesta

    Old Couple
    Uutiset
    31.8.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajapula pahenee säästötoimien vuoksi

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!