Kaikki ihmisten parissa tehtävä työ on tärkeää

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 34/2007

Helsingin Pakilan Lastenpaikka on jo reilut kymmenen vuotta sijainnut 1890-luvulta peräisin olevassa, nyttemmin Museoviraston suojelemassa puutalossa, joka on aikoinaan palvellut muun muassa Venäjän tsaarin upseereita.

Sotaväen sijasta talon pihalla temmeltää nyt lapsia, joita kaitsee lastentarhanopettaja Marja-Leena Arvilommi. Hän on seurannut alan työehtosopimusneuvotteluja ja huomannut, miten naisvaltaisten kasvatus- ja hoitoalojen välille yritetään lietsoa kateutta ja palkkariitaa.

– Kaikki ihmisten parissa tehtävä työ on tärkeää ja vaatii työntekijältä paljon, oli sitten kyse kasvatus- tai hoitoalasta. Työ on monella tavalla palkitsevaa, mutta voi olla myös henkisesti raskasta, sanoo Arvilommi.

Hän ei pidä suunnitelmista, joilla työttömiä yritetään joukolla ohjata hoitamaan lapsia ja vanhuksia. Se ei osoita arvostusta ammattitaitoa vaativalle työlle.

– Kaikki eivät aloille sovellu, muistuttaa Arvilommi.

Äänestäjä voi joutua pettymään

Kokoomuksen Jyrki Kataista on pantu tilille antamastaan lupauksesta korottaa matalapalkattujen naisalojen palkkoja. Arvilommi tuumii, että se, joka moisen poliitikon puheita uskoo ja äänestää, voi joutua myös pettymään.

– Toisaalta moni oikeistolaisen arvomaailman omaava ihminen on kertonut arvostavansa lastentarhanopettajan työtä ja on ollut yllättynyt kuullessaan, kuinka alhainen palkkataso alalla vallitsee, sanoo Arvilommi.

Lastenpaikan johtaja Seppo Bruun kertoo, miten Lastentarhanopettajien liitto on luovuttanut tes-neuvotteluoikeudet kattojärjestön käsiin. Nähtäväksi jää, kiinnostaako Opettajien ammattijärjestöä huonosti palkattujen lastentarhanopettajien asema. Toisaalta jos vaatimusten taakse saadaan koko opettajakunta, on sillä myös suuri neuvotteluvoima.

Tehokkuutta vaikea mitata

Pakilan Lastenpaikka on kahdeksan henkeä työllistävä yksityinen päiväkoti, joka myy kaupungille ostopalveluna päivähoitoa. Seppo Bruunin mielestä ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät julkisten palvelujen osalta ole toimivia ratkaisuja.

Liike-elämän periaatteet, kuten käyttöasteen valvonta ja tehokkuuden maksimointi, soveltuvat huonosti kasvatus- ja hoitoaloille. Laatu kun on monimutkainen asia.

– Tarkoittaako päiväkodin tehokkuus sitä, kuinka monta uutta laulua lapsi oppii päivässä? kysyy Bruun puolivakavissaan.

Arvilommin mukaan päiväkodin tärkein tehtävä on luoda oppimiseen ja luovuuteen kannustava ilmapiiri. Tähän Pakilan Lastenpaikka pyrkii muun muassa tekemällä yhteistyötä alueen koulujen kanssa. Yhteisten projektien avulla on kaadettu monta raja-aitaa eri kasvattajatahojen väliltä.

Päivähoito-oikeutta ei pidä rajata

Lastentarhanopettajaliitto ei hyväksy hallituksen talousarvioesitykseen sisältyvää esitystä, joka rajaa vähävaraisimpien perheiden lasten mahdollisuutta osallistua kokopäivähoitoon. Päivähoito-oikeuden rajaaminen sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistusta koskevaan asiakohtaan, jonka mukaan lasten päivähoitoon tulee ensi vuoden elokuusta alkaen kokopäivähoidon vähimmäismaksu.

Marja-Leena Arvilommi korostaa, että vähävaraisten maksuton päivähoito laajentaa lasten sosiaalista piiriä ja ennaltaehkäisee tehokkaasti mahdollisia ongelmia.

Seppo Bruun ihmettelee, miksi rikkaassa Suomessa jatketaan edelleen laman aikaista leikkaus- ja säästölinjaa. Monen kunnan taloudellinen tilanne on vaikea, mutta on vain valtiovallan tahdosta kiinni, annetaanko kunnille riittävät resurssit järjestää päivähoito, koulutus ja muut julkiset palvelut ja saada kunnollisesti palkatut ammattityöntekijät tuottamaan näitä palveluja.

MARKO KORVELA