Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kajaanin Runoviikko iski ajan hermoon

    Kulttuuri
    10.8.2016 - 12:29
    Toivo Koivisto
    Olga Nekrasova-Rajamäki ja Eeva Putro. Kuva Toivo Koivisto.

    Kajaanin Runoviikkoa on vietetty jo 40 kertaa. Esityksiä oli heinäkuussa eripuolilla kaupunkia peräti 45, loppuunmyytyjä 18. Joukossa kahdeksan ensi-iltaesitystä. Monipuolinen ohjelma keräsi runonystäviä Kajaaniin lähes 10 000.

    Taisto Reimaluoto on ollut runoviikon esiintyjänä jo vuodesta 2001 ja runotapahtuman taiteellinen johtaja vuodesta 2011. Hän on ohjelmavalinnoissaan pyrkinyt siihen, että tapahtumia tuodaan lähelle tavallista yleisöä – turha pönötys on poissa. Tilaa, tukea ja rohkaisua nuorille taiteilijoille riittää jokaisessa tapaamisessa, sen voi jokainen havaita.

    Ilmaisesityksiä oli tuotu eripuolille kaupunkia. Raatihuoneen torilla perinteinen runokaraoke, jossa esiintyi useita lausujia, osin omien tai tunnetumpien runoilijoiden tekstien kanssa. Eino Leinon patsaalla Rantapuistossa oli päivittäin klo 12 runovartti, ja päättäjäispäivänä Kaukametsän amfiteatterissa kaikille avoin runonlausuntatapahtuma. Lausujia oli eripuolilta maata.

    Tukikohdan päivitys onnistui

    Kajaanilaisen Vaara-kollektiivin esitys, Veijo Meren Tukikohta-romaanin päivitys vuoden 2016 aikaan, oli ensimmäinen esitys, jonka runoviikolla näin. Se kolahti kertakaikkisesti jakeluun. Siinä kertomuksen ydin oli tuotu nykypäivään – pakolaiskeskukseen. Pakolaiset valtaavat koulun ja kaukaisten maailman ongelmat ovat yhtäkkiä aivan ihollamme. Esitys oli aivan viimehetkellä valmistunut. Pelkistetysti kaksi miestä: Niko Karjalainen ja Kimmo Penttilä. Vesikidutuskohtaus raastoi vereslihalle. Esitys lunasti paikkansa. Nyt on väännetty Veikko Leinosen ohjauksessa rautalankamalli siitä, miten sodat tuovat maailmanlaajuiset ongelmat kotinurkille.

    Kajaanin runoviikolla oli useita teatteriesityksiä, joista Eeva Putron ja Olga Nekrasova-Rajamäen Mikä on kotimaani oli aivan mahtava. Kielinä vuorottelivat suomi ja venäjä. Kuultiin runoja muun muassa Edith Södergranilta (kolmikielisenä), Anna Ahmatovalta ja Olavi Paavolaiselta. Taisto Summasen ja Jaakko Rugojevin tekstit loksahtivat sujuvasti tuohon joukkoon. Sekä säveliä rajan molemmin puolin Suomi-Neuvostoliitto/Venäjä. Tämän esityksen soisin kiertävän laajasti ympäri maan.

    Suven runoilija Helena Sinervo

    Runoviikon perinteeksi on jo muodostunut, että Taisto Reimaluoto valmistaa monologiesityksen Suven runoilijan tuotannosta – tällä kertaa Helena Sinervon teksteistä. Kouta-sali oli ääriään myöten täynnä kuulijoita. Mustaan ”pingviiniasuun” pukeutunut Reimaluoto esitti Helena Sinervon parinkymmenen vuoden runoista (21 kpl) koostuneen upean esityksen. Pingviineillä on toisin –runosta ja koko kimarasta huokui taiteilijan näyttelijätyön vuosikymmenien kokemus, varmuus ja herkkyys.

    Kysyin näytöksen jälkeen Sinervolta mielipidettä nähdystä.

    – Upea oli Reimaluodon esitys, elin niin mukana, että paikoitellen miltei unohdin, että nämä ovat omia runojani.

    Runoja murteella ja viittoen

    Runoviikon ohjelmaan sisältyi useita laulu- ja teatteriesityksiä. Voisin mainita tamperelaistaiteilijoiden runon ja sävelten konsertin, jossa esiintyi näyttelijä Ahti Jokinen yhdessä laulaja Ilmo Korhosen kanssa. Heidän vahvana tulkintana saimme kuulla laulua ja romantiikan hehkua Eino Leinon, L. Onervan, Aulikki Oksasen, Arvo Turtiaisen ja Lauri Viidan teksteistä. Antti Juurakon teksti ”pohojalaasmurteella” oli omiaan Jokisen lausumana. Orkesterissa Pirkko Kontkanen viulu, Safka Pekkonen haitari ja Artsi Piispanen piano

    Yksi erikoisimpia ja samalla ajankohtainen, nykymaailmaan iskevä esitys oli suomen kielellä puhuttu ja viitottu esitys Kukunor ja Unikuu, jossa samaa roolia esitti kuuleva ja viittomakielinen näyttelijä. Näytelmän on ohjannut Pirkko Uitto, rooleissa Dawn Jani Birley, Pinja Hahtola ja Eero Enqvist. Esityksessä kahden sotaa käyvän maan vartiopisteen sotilaat kommunikoivat keskenään. Teoksen unimaailmaosassa oli käytetty Lauri Viidan runoja.

    Valkoisen miehen taakka

    Joka toinen vuosi pidettävän Veikko Sinisalo –kilpailun voittaja valittiin seitsemän loppukilpailuun selvinnen nuoren lausujan joukosta. Arvovaltaisen raadin yksimielinen valinta voittajasta oli Kankaanpääläinen Jussi Lankoski, 30. Hänen esityksensä Valkoisen miehen taakka lumosi kuulijat ja kilpailun tuomarit. Voittajan palkintoon kuuluu Vuoden nuori lausuja 2016 –titteli, ensi vuodeksi tilattava teos Runoviikolle sekä 4 000 euron apuraha.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Bogotan lähiössä Avenida Boyacáa ja Calle 26 houkuttelevat perheitä ja matkustajia. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Ulkomaat
    8.12.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Duunari Bogotassa: ”En tiennyt Trumpin uhkauksista mitään”

    Modelia-kaupunginosassa lähellä Bogotan El Dorado -lentokenttää työskentelevä nimettömänä haastattelun antanut nuori matkailualan työläinen sanoo, että ”Jos ei seuraa

    Etujärjestöjen ja ministeriön viestinvaihdosta käy ilmi, että susia koskeva lainmuutos halutaan ulottaa myös karhuihin ja ilveksiin. Kuva Eläinoikeusakatemia
    Uutiset
    7.12.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Metsästäjäliitto ohjaa ministeriön susipolitiikkaa – Eläinoikeusakatemia ry paljastaa kohtuuttoman vallankäytön

    Aktivistit korostavat, että vastuu kansanmurhan vastustamisesta kuuluu myös paikallisille toimijoille. Kuva Tapio Siirilä
    Kotimaa
    6.12.2025
    Toimitus

    Rovaniemen Ounasvaaralle suunniteltu lomakylähanke nostatti vastarintaa – aktivistit vaativat rakennusluvan perumista

    Tutkimuksen taustalla on huoli siitä, että suomalaiset syövät edelleen huomattavasti enemmän punaista lihaa kuin ravitsemussuositukset ohjeistavat. Kuva Wilfredor CC0 4.0.
    Tutkimus
    5.12.2025
    Toimitus

    Tutkimus: Kolmannes hyväksyisi korkeamman veron lihalle

    Maattomien liikkeen johtaja João Pedro Stedile On välttämätöntä mahdollistaa kansanliikkeiden osallistumista päätöksentekoon ja rahoitusprojektien muotoiluun. Kuva Anselmo Cunha CCO 2.0.
    Ulkomaat
    4.12.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kansojen BRICS-huippukokous käynnistyi Riossa – kansanliikkeet vaativat oikeudenmukaista maailmanjärjestystä

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!