Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    KAPEAHARTEINEN MIES: Äideistä parhain

    Arkiston arkiston artikkeli
    9.9.2005 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja:

    Suomi on urheilussa siirtymässä pronssikantaan. Mutta sekin saa mielet nousemaan aivan kattoon asti. Se nähtiin viimeksi painin MM-.kilpailuissa Budapestissa, kun Marko Yli-Hannukselan kunniaksi järjestetyssä ravintolajuhlassa oli ilo ylimmillään. Ja unkarilaiseen tapaan juomat maistuivat.

    Pronssi on nykymaailmassa suomalaisille kovaa valuuttaa. Kilpailu on koventunut, uusia maita tullut mukaan ja ”neuvostoblokin” hajoaminen useiksi tasavalloiksi on etenkin voimailulajeissa ollut kova pala.

    Kun katseli Kuuban itsetietoista mustaa miestä, joka junttasi vastustajiaan 120-kiloisissa, tuli mieleen että mitä tapahtuukaan, kun painimaton löytävät myös Afrikan maat.

    Suomalaisten suoritukset olivat muista mitalittomista sijoituksista huolimatta kautta linjan aivan mukavia. Erityisesti Kapeahartaista ilahduttivat raskaan sarjan Juha Ahokkaan pirteät ja taistelutahtoiset esitykset alkuotteluissa. Toki mukana taisi olla hieman arpaonnea.

    Sääntöjä on taas muutettu. Eivätkä painijatkaan näyttäneet niitä sisäistäneen. Mattoon ”liimautuminen” mattopainissa ennen sääntöjen mukaista lupaa näytti tulleen kuin kuin vanhasta muistista.

    Muuten tuntuu siltä, että paini on köyhtynyt. Missä olivat entiset komeat ja monipuoliset heitot? Ainoa tapa saada kunnon suorituspisteitä oli vyörytys matossa.

    * * * * *

    Kansalaiset ovat varmaan huomanneet, että suomalaista elokuvamaailmaa on järkyttänyt ohjaaja Kurt Härön kuvaus sotalapsista. Vaikka he lähtivät Suomesta sotaa pakoon rauhanomaiseen Ruotsiin, kertyi siitä monia mieltä järkyttäviä ihmiskohtaloita. Useat eivät selvinneet siitä koskaan. Ja katsojatkin vielä nyyhkivät heidän kohtaloitaan.

    Äideistä parhain jäi kummittelemaan mielissä.

    Mitä sitten tapahtuikaan edellisessä sotalapsidraamassa? Ja aivan erilaisissa oloissa.

    Onneksi juuri kukaan ei sitä edes muista. Sen muiston voittajat tuhosivat tietoisesti vuoden 1918 jälkeen. Eikä punaorpojen kohtaloa voi verratakaan Ruotsiin evakuoitujen lapsien kokemuksiin.

    * * * * *

    Mutta kuka uskaltaisi tehdä elokuvan heistä? Draamallisia aineksia ei varmasti puutu. Niitä järkyttäviä tilanteita ei nykyihminen voi edes kunnolla kuvitella.

    Uuden sotasurmat-projektin tuottaman tiedon mukaan työväen kansanvallan puolustajia, ”punaisia”, sai surmansa ja surmattiin lähes 30 000. Mukana oli miehiä ja naisia.

    Punaorpoja arvellaan olleen noin 25 000. Tarkkaa lukua heistä ei liene olemassa. Mitäpä lapsista, kun punaistenkin tappioluvut ovat olleet vähän niin ja näin. 80 vuotta sisällissodan jälkeen suoritettu ”laskenta” osoitti yhtäkkiä, että tapettuja olikin lähes kymmenen tuhatta enemmän kuin ennen ilmoitettiin.

    Eihän se ollut voittajille niin mairitteleva luku. Kun taisteluissa kuoli vain noin 5 000 punaista sotilasta, miehiä ja naisia. Missä ne muut menehtyivät?

    * * * * *

    Miten elokuvantekijä selviäisi viisilapsista perheestä, jonka huoltajaisä oli juuri teloitettu vankileirillä? Ja nuorin lapsista on vasta vuoden vanha. Löytyisikö pelastavaa oljenkortta Ruotsista? Tai sijaisäiti pienimmille? Entä miten järjestäisi perheen elannon?

    Onneksi silloin oli punaorvoille olemassa köyhäinhoito. Siellä missä sattui olemaan. Kukaan ei tiedä monellako paikkakunnalla.

    Varmasti melko hienoja kohtauksia voitaisiin filmata Pohjanmaalla, jonne isänmaalliset piirit kyyditsivät työkuntoisia punaorpoja. Sosiaalihallituksen mielestä juuri Pohjanmaa oli ”otollinen paikka kasvattaa punaorpoja isänmaallisuuteen ja jumalanpelkoon”, kuten eräässä tutkimuksessa todetaan.

    Kenties siitä saisi myös hellyttäviä otoksia punaorpojen kohtelusta. Siellähän, kuten eräs punaorpo kirjoitti, ”annettiin ymmärtää, että isäni oli menetellyt rikollisesti liittyessään punakaartiin, ja oli jättänyt perheensä ja lapsensa vieraitten vaivoiksi”.

    Taitaisi kuitenkin olla ylivoimaista kertoa valkokankaalla, millaisissa oloissa alle kaksivuotiaista punaorvoista kuoli vv. 1918–1922 peräti 44 prosenttia.

    Ehkä siitä tulisi kuitenkin hyvissä käsissä vaikuttava elokuva. Ei tarvitsisi mennä hellyttävissä lapsikuvauksissa merta edemmäs kalaan. Voisi saada jopa palkintojakin.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Jättikettujen ylijalostus näkyy uusissa kuvissa suomalaisilta turkistarhoilta, joissa eläinten hyvinvointi on vakavasti heikentynyt. Kuva Project 1882
    Kotimaa
    5.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa

    Suomalaisilta turkistarhoilta julkaistut uudet kuvat ja videot osoittavat, että sairaalloisen suuriksi jalostettujen jättikettujen kasvatus jatkuu edelleen, vaikka turkisala lupa

    Budjettiriihen päätökset kiristävät hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta, arvioivat useat vasemmistolaiset toimijat. Kuva Ypsilon CCO 0.0
    Politiikka
    4.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miten budjetti 2027 vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja sote‑palveluihin?

    Liuosmenetelmällä valmistettu polaritonilaser haastaa kalliit tuotantotavat. Kuva Mikael Nyberg
    Tutkimus
    1.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Turun yliopiston tutkijat loivat uuden energiatehokkaan laserin

    Puolukat kypsyvät Helsingissä 30.8.2026 Kuva Emma Grönqvist
    Kotimaa
    31.8.2026
    Petra Packalén

    Vetoomus puolukan poimimisen puolesta

    Old Couple
    Uutiset
    31.8.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajapula pahenee säästötoimien vuoksi

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!