Meille on ajan mittaan kertynyt kasapäin kaiken maailman sääntöä ja pykälää joita tulkitsemaan tarvitaan suuri määrä työntekijöitä hommiin jotka eivät tuota muuta kuin tappiota eli kuluja veronmaksajille. Veronmaksajathan eri yritykset ovat taloutemme ydin joita ilman emme tulisi toimeen. Ne on siten laitettava etusijalle kaikessa.

On kiistatta selvää, että vähemmillä ja yksinkertaisemmilla pykälillä ja sopimuksilla olisi helpompaa ja edullisempaa toimia puolin ja toisin. Nytkään kaikki eivät osaa edes hakea kaikkia niitä etuisuuksia joita heille kuuluisi koska viidakko on niin tiheä. Siksi hallituksen normienpurkuhanke on todella tervetullut.

Jos ihminen alistuu elämään toisten kustannuksella tekemättä mitään elantonsa eteen niin ilmoittautumista säännöllisesti maksajalle ei voi pitää pahana asiana vaan hyvänä muutoksena josta pääsee eroon helposti. Pitää hankkia työpaikka tai tulla toimeen omilla säästöillä ja kukaan ei vaivaa moisella ilmoittautumisvelvollisuudella.

Nythän monet oltuaan hetken työttöminä ja totuttuaan korvauslinjalla saamiinsa tuloihin heittää hanskat naulaan ja jää siihen ”narun päähän” odottelemaan ihmettä. Sitä tuskin tulee ilman todella aktiivista työnhakua johon jokaisen työttömän on osallistuttava saamansa korvauksen edestä.

Tässä juuri kuuntelin/katselin telkusta kun jotain koillismaan nuorta haastateltiin ja hän kertoi jottei edes odota työn saantia työkkärin kautta mutta sieltä saa tietoa, työ pitää etsiä itse. Se onkin ainoa toimiva keino, käydä ja soitella kunnes työnantajat kyllästyvät vastaamaan ja ottavat ainakin koeajaksi työhön joka sitten antaa mahdollisuuden näyttää mihin kykenee. Jos siitä ei työllisty niin omapa on moka, silloin ei ole työhön oikeaa asennetta joka pitää aina olla oli työ kuin työ.

Kommunistin lienee aika turhaa arvostella maahanmuuton rajoituksia kun muistamme miten he hoitivat esim. Berliinin maastamuuton asioita ampumalla maasta lähtijöitä rajalle. Tuohon emme liene vielä sortuneet!