Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    KOLUMNI: Kovaa peliä Valko-Venäjällä

    Arkiston arkiston artikkeli
    24.3.2006 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 12/2006.

    Aljaksandr Lukashenka voitti Valko-Venäjän sunnuntaiset presidentinvaalit selvin luvuin. Vaalikomission mukaan istuva presidentti sai 82,6 prosenttia äänistä. Johtavan oppositioehdokkaan Aljaksandr Milinkevitshin ääniosuus jäi kuuteen prosenttiin. Muut kaksi ehdokasta saivat vielä vähemmän.

    USA ja muut länsivallat tukivat ja rahoittivat Milinkevitshiä. Jopa niin, että hänen kampanjaansa veti George W. Bushin ja Dick Cheneyn vuoden 2004 kampanjan johtaja Terry Nelson.

    Olipa vaaleissa vilppiä tai ei, kaikki tietävät, että Lukashenka ei voittanut vaalivilpin ansiosta vaan, koska hän oli ylivoimaisesti suosituin ehdokas. Ennen vaaleja viralliset mielipidemittaukset lupasivat Lukashenkalle 75–80 prosenttia äänistä. Jopa USA:n republikaanisen puolueen yhteydessä toimivan taatusti puolueellisen International Republican Instituten teettämän kyselyn mukaan Lukashenkaa kannatti enemmistö äänestäjistä ja USA:n tukemaa ehdokasta Milinkevitshiä vain muutama prosentti. Tammikuussa tehty niinikään Valko-Venäjän oppositiota tukevan Gallup/Baltic Surveyn kysely osoitti istuvalle presidentille 55 prosentin kannatusta.

    o o o

    Länsivallat pyrkivät kaatamaan Lukashenkan hallituksen saman käsikirjoituksen mukaan, jolla Venäjä-myönteiset hallitukset syrjäytettiin Ukrainassa ja Georgiassa. Yrityksen oli määrä huipentua vaalipäivän iltana Minskissä järjestettävään opposition mielenosoitukseen, ”spontaaniin kansannousuun”, jossa julistettaisiin vaalitulos vilpilliseksi sekä vaadittaisiin hallituksen eroa ja uutta äänestystä.

    Näin tehtiinkin, mutta yritys jäi vaisuksi. Jatkoa kuitenkin epäilemättä seuraa, sillä hallinnon vaihdosta Valko-Venäjällä on suunniteltu kauan. Ja EU:llakin on sormensa pelissä.

    Viime vuoden huhtikuussa USA:n ulkoministeri Condoleezza Rice tapasi Lukashenkan vastaisia ryhmiä Liettuassa luvaten niille rahaa ja vaatien niiden asettumista yhden ehdokkaan, Milinkevitshin, ympärille.

    Kyse ei ollut toivottomasta hankkeesta voittaa vaalit, vaan – kuten Rice sanoi – ”erinomaisesta tilaisuudesta uhmata hallitusta”. Viime viikkoina New York Times on avomielisesti kertonut kupletin juonen toteamalla, että ”herra Lukashenkan vastustajat eivät näytä käyvän niinkään vaalikampanjaa kuin yrittävät järjestää kansannousua” (1.1.06) ja että Milinkevitsh ”ei kampanjoi presidentinpaikan vaan kansannousun puolesta” (26.2.06).

    Keskeinen näissä ”kansannousun” suunnitelmissa on nuorisoryhmä Khopits. Se on muodostettu saman kaavan mukaan kuin länsivaltojen kokoamat samanlaiset nuorisoryhmät Serbiassa, Georgiassa ja Ukrainassa. Khopits saa rahansa yhdysvaltalaiselta National Endowment for Democracy -bulvaanilta, sen brittiläiseltä vastineelta nimeltä Westminster Foundation for Democracy ja Saksan ulkoministeriöltä. Raha salakuljetetaan Valko-Venäjälle pienissä erissä. (New York Times 26.2.06)

    o o o

    Miksi länsi haluaa Lukashenkan syrjäyttämistä (Venäjän saartamisen lisäksi)? Samasta syystä, miksi äänestäjät halusivat hänen jatkavan. Talouden takia.

    Noin 80 prosenttia Valko-Venäjän teollisuudesta on valtion hallussa, hallitus ajaa valtion kaiken kattavan talouteen osallistumisen politiikkaa, vastustaa yksityistämistä ja rajoittaa ulkomaisia investointeja. Valko-Venäjällä on myös saatu aikaan reaalipalkkojen jatkuva nousu useiden vuosien ajan. 12 viime kuukauden aikana nousu on ollut 24 prosenttia. (Times Online 10.3.06)

    Lukashenkan hallitus on leikannut arvonlisäveroa, alentanut merkittävästi inflaatiota, puolittanut seitsemän viime vuoden aikana köyhyydessä elävien määrän ja luonut oikeudenmukaisemman tulonjaon kuin mikään muu alueen maa. (Times Online 10.3.06)

    Tässä (tietenkin Venäjän saartamisen ohella) syitä, miksi länsivallat ja EU pyrkivät kaatamaan jälleen yhden itsenäisen valtion hallinnon. Demokratian puutteet ja rikkomukset ovat lännelle vain tekosyy. Nyt USA ja EU kieltäytyvät hyväksymästä vaalitulosta, suunnittelevat uusia pakotteita ja epäilemättä lisäävät tukeaan valkovenäläisille liittolaisilleen.

    ERKKI SUSI


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Jättikettujen ylijalostus näkyy uusissa kuvissa suomalaisilta turkistarhoilta, joissa eläinten hyvinvointi on vakavasti heikentynyt. Kuva Project 1882
    Kotimaa
    5.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa

    Suomalaisilta turkistarhoilta julkaistut uudet kuvat ja videot osoittavat, että sairaalloisen suuriksi jalostettujen jättikettujen kasvatus jatkuu edelleen, vaikka turkisala lupa

    Budjettiriihen päätökset kiristävät hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta, arvioivat useat vasemmistolaiset toimijat. Kuva Ypsilon CCO 0.0
    Politiikka
    4.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miten budjetti 2027 vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja sote‑palveluihin?

    Liuosmenetelmällä valmistettu polaritonilaser haastaa kalliit tuotantotavat. Kuva Mikael Nyberg
    Tutkimus
    1.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Turun yliopiston tutkijat loivat uuden energiatehokkaan laserin

    Puolukat kypsyvät Helsingissä 30.8.2026 Kuva Emma Grönqvist
    Kotimaa
    31.8.2026
    Petra Packalén

    Vetoomus puolukan poimimisen puolesta

    Old Couple
    Uutiset
    31.8.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajapula pahenee säästötoimien vuoksi

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!