Leikkuri vierailee Tampereella

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 14 / 9.4.2009

Tampereen kaupungin verotulot ovat tänä vuonna arviolta 45 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät. Tämän vuoksi kaupungin johto vaatii 30 miljoonan euron menoleikkauksia, joista 12,1 miljoonaa muodostuisi henkilöstön palkoista ja lomarahoista nipistämällä.

Kaupungin kaikki kuusi henkilöstöjärjestöä ovat toistamiseen torjuneet säästöleikkaukset kohtuuttomana vaatimuksena, sillä henkilöstö osallistuu jo talkoisiin tekemällä työtä alipalkattuna ja ylikierroksilla.

Lisäksi lama ja kaupungin vuotuinen 2 000-3 000 hengen väestönkasvun lisäävät palvelutarvetta. Erityisen kireä tilanne on sosiaali- ja terveystoimessa, jossa paikoin ollaan palvelujen toimivuuden ja laillisuuden rajoilla.

– Jos kaupungin lähtökohta on toimivien palvelujen ylläpitäminen, niin se ei onnistu henkilöstön palkoista ja lomarahoista leikkaamalla. Jo nyt toimitaan jaksamisen äärirajoilla. Lisäksi lomarahoista leikkaaminen olisi vuoden 2007 mukaisen sopimuksen vastainen palkanalennus, sanoo Tampereen kaupungin tehyläisten varapääluottamusmies, sairaanhoitaja Johanna Hirvimies.

Tehyläiset odottavat nyt kaupungin johdon vastausta ja miettivät jatkotoimia. Johanna Hirvimiehen mukaan neuvotteluvalmius on yhä, mutta linjasta ei tingitä.

– Kaupunki ei voi yksipuolisesti irtisanoutua tekemästään sopimuksesta. Emmekä järjestönä voi suostua luopumaan siitä, sillä se veisi pohjan koko sopimusjärjestelmän uskottavuudelta.

Valtion vastuuta ja vastaantuloa odotetaan myös avuksi, sillä julkisella vallalla on lain mukainen vastuu väestön terveydestä.

– Kuntien pakkolainojen takaisinmaksu ja valtionosuuksien korottaminen pitäisi ottaa nyt vakavasti keskusteluun. Mutta jos valtiolta tulee lisää rahaa, se pitää ehdottomasti korvamerkitä. Muuten se menee ties minne, se on nähty monta kertaa, painottaa Johanna Hirvimies.

Hän toteaa, että sisäisiäkin keinoja on. Toimintoja järkeistämällä voidaan saada lisää tehoa ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimalla vähenevät sairauspoissaolot ja sijaisten tarve.

– Sähköinen potilastietojärjestelmä pitää saada kuntoon, sillä nykyisellään se vie tarpeettomasti aikaa, rahaa ja henkilöstön voimavaroja.

Mistä riittää rahaa

yksityistämiseen?

Eteläisen Suomen suurten kaupunkien tavoin hoitoalalla on vielä kysyntää ja tarjontaa Tampereella, mutta työolojen heikkeneminen ja palkkoihin kohdistuvat leikkausuhkat nakertavat alan vetovoimaa ja Tampereen mainetta kuntatyönantajana.

– Heikennyksiin ei ole enää varaa, vaan kaupungin tulee pikaisesti kohottaa profiiliaan hyvänä ja luotettavana työnantajana, jatkaa Johanna Hirvimies.

Kyse ei siis ole vain henkilöstön palkoista, vaan palvelujen tuotantovarmuudesta ja kyvystä vastata kuntalaisten tarpeisiin. Säästöt ajavat ojasta allikkoon, sillä kaupungin palvelujen heikkeneminen pohjustaa yksityisten palvelutuottajien entistä suurempaa osuutta terveyspalvelujen tuottajana.

– Toistaiseksi kaupunkilaiset ovat olleet varsin hiljaa. Mutta siinä vaiheessa kun heikennykset purevat merkittävästi kuntalaisten palveluihin, voi ilmapiiri muuttua.

Johanna Hirvimiehen mukaan terveysasemien kesäsulkemiset ja Hatanpään päivystyksen siirtyminen toukokuun alusta sairaanhoitopiirin Acuta-pisteeseen voivat olla toiminnallisen kriisin alku.

– Kun Acutaan valitaan vain akuuttihoitoa tarvitsevia, miten alueelliset terveysasemat voivat vastata muun hoidon lisääntyvään tarpeeseen pienenevillä voimavaroilla. Kuka vetää akuutin ja muun hoidon rajan, ja millä kriteereillä se tehdään?

Tampereen kaupunki rakennutti Hervantaan tilat MedOnelle ja ostaa siltä lääkäripalveluja 1,5-kertaisella hinnalla omatuotantoon verrattuna. Uuteen Hatanpään yksikköön palveluntuottajaksi on valittu MedOne, jolta kaupunki ostaa tänä vuonna palveluja 3,1 miljoonan euron edestä. Eikö tässä olisi säästökohteita?

– Vastaus sisältyy jo kysymykseen. Tehyläisiä ihmetyttää se, että kaupunki ei ole ilmeisesti aikonutkaan hoitaa uutta yksikköä omana tuotantonaan, ainakaan yhtään työntekijää ei ole haettu, vastaa Johanna Hirvimies.

HANNU OITTINEN