Maahanmuuttajia ja perussuomalaisia
Ärsyttää väite, että Suomessa ei ole muka käyty asiallista keskustelua maahanmuutosta. Asiallista keskustelua nimenomaan on käyty. On vaadittu oleskelulupahakemusten käsittelyaikojen lyhentämistä, maahanmuuttajien kielenopetuksen resurssien lisäämistä ja vastaanotettavan pakolaismäärän kasvattamista.
Keskustelua on käyty humaaneista lähtökohdista. Tämä ei eräille puolueille ole kelvannut, vaan niiden mielestä maahanmuuttokeskustelun lähtökohtana tulee olla vähintäänkin ylenpalttinen itsekkyys ja nationalismi, jos ei suoranainen rasismikin. Kun media on toitottanut näitä ajatuksia tarpeeksi pitkään, alkaa jopa tavallinen, älykäs ihminen pitää rasistisia keskustelunavauksia asiallisina ja tervetulleina.
Sosiaaliturvaa
Kaksi argumenttia nousee suosiossaan ja typeryydessään ylitse muiden. Maahanmuuttajat kuulemma vievät meidän työpaikkamme ja toisaalta elävät loisina tekemättä työtä.
Mielenkiintoinen yhtälö. Ilmeisesti puolet maahanmuuttajista sitten työskentelee ja loput loisivat.
Loisijat eivät tee työtä, vaan elävät sosiaalituella. Tämän logiikan mukaan täytyisi maahanmuuttajien lisäksi vastustaa myös työttömiä, opiskelijoita sekä asumis- ja toimeentulotuen saajia. Ja tietysti mielenterveyspotilaita, työkyvyttömyyseläkeläisiä ja muita, jotka eivät pysty tekemään työtä vaan elävät sosiaaliturvan varassa. Suomessa ei ilmeisesti pitäisi olla sosiaaliturvaa lainkaan, vaan jokaisen täytyisi omalla työllään kustantaa opiskelunsa, elättää perheensä ja hoitaa vanhempansa.
Toisena vaihtoehtona on, että sosiaalietuuksia saisivat nauttia ainoastaan Suomen kansalaiset. Tähän riittänee vasta-argumentiksi YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus. Tietysti se voidaan myös kyseenalaistaa, mutta kyseessä on sentään yksi ainoista periaatteellisista ohjenuorista, joista lähes kaikki maailman valtiot ovat yksimielisiä.
Velvollisuus auttaa
Työperäistä maahanmuuttoa kannatetaan laajalti, edes Perussuomalaiset ei sitä vastusta. Ilmeisesti vastustavat ainoastaan pakolaisia. Jos pakolaisten vastaanottamista tosiaan tarvitsee edes perustella, voi sen taas tehdä YK:n ihmisoikeuksien julistuksella, jossa on lueteltu yksilön oikeuksia muun muassa elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
Kaikki valtiot eivät esimerkiksi sodan takia pysty tai halua YK:n julistuksen ihmisoikeuksia kunnioittaa. Meillä on ihmisinä velvollisuus auttaa toisia ihmisiä. Suomella on kansainvälisen yhteisön jäsenenä velvollisuus ottaa vastaan pakolaisia ja taata heidän ihmisoikeutensa.
Velvollisuuksia kehitysmaita kohtaan Suomella on myös toteuttamansa kauppapolitiikan takia. ”Vapaa kauppa” ei ole lainkaan vapaata, vaan tiukasti säädeltyä pohjoisten teollisuusmaiden hyväksi, etelän köyhien kustannuksella. Myös asekauppiaana Suomella on tietty moraalinen vastuu.
Liian vähän työpaikkoja
Maahanmuuttajat siis vievät meidän työpaikkamme. Näsäviisas voisi väittää, että pakkohan heidän on tehdä työtä jos eivät kerran saa kuulua sosiaaliturvan piiriin. Mutta työttömyyttä ja sen syitä on hyvä pohtia laajemminkin.
Ensinnäkin maahanmuuttajat työllistyvät huomattavasti huonommin kuin kantaväestö. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat työskentelevät usein heikosti palkatuissa tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan.
Toiseksi joukkotyöttömyys ei johdu siitä, että työntekijöitä olisi liian paljon, vaan siitä, että työpaikkoja on liian vähän. Näillä kahdella on suuri ero. Työpaikkojen vähentäminen on nimittäin tietoista toimintaa. Se johtuu pitkälti teknologian kehittymisestä ja pääomaliikkeiden vapauttamisesta sekä valtion kontrollin vähentämisestä.
Yrityksillä ei ole sosiaalista vastuuta. Ne ovat vastuussa ainoastaan osakkeenomistajille, jotka vaativat maksimaalisia voittoja. Tehokkain tapa karsia kuluja on automatisoida kaikki mahdollinen, tai siirtää tuotanto maihin, joissa työntekijöillä ei ole juurikaan oikeuksia. Niissä maissa, joissa työlainsäädäntö on olemassa, työttömyyttä ylläpidetään keinotekoisesti. Jos jokainen suomalainen olisi työllistetty, voisimme vaatia alati parempaa palkkaa ja parempia työehtoja. Tämä pienentäisi yritysten voittoja.
Palkkaneuvottelut sujuvat yrityksen kannalta tietysti edullisemmin irtisanomisuhan alla. Eikä valtio halua uusliberalismin airuena puuttua yritysten toimintaan.
Porvari ei ole köyhän puolella
Huonossa asemassa olevien asettaminen toisiaan vastaan on porvariston vanha temppu, klassista ”hajota ja hallitse” -taktiikkaa. Oikeistopopulisteilla on jokaisessa maassa samanlainen, maahanmuuttajavastainen ja nationalistinen agenda. Ne esiintyvät muutosvoimana ja asettuvat mediassa tiukasti valtapuolueita vastaan. Käytännön politiikassa ne pysyvät yhtä tiukasti valtapuolueiden linjan takana. Nimitys ”oikeistopopulisti” ei ole sattumaa. Nämä puolueet, mukaan lukien Perussuomalaiset, ovat äärimmäisen konservatiivisia ja porvarillisia, oikeistolaisia.
Konservatiivit eivät ole mitään muutoksen tuojia, vaan he haluavat säilyttää yhteiskunnan ennallaan, mieluiten jopa palata etenkin moraalin ja etiikan saralla muutaman vuosisadan taaksepäin.
Porvarit eivät ole köyhän puolella. Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuustossa Perussuomalaiset on asettunut tiukasti tukemaan Kokoomusta. Puolueen valtuustoryhmä hyväksyi mukisematta kaupunginjohtaja Pajusen esittämät leikkaukset ensi vuoden budjettiin, halusivat ainoastaan kaikki maahanmuuttajia koskevat linjaukset poistettaviksi.
Kaikkialla oikeistopopulistit tekevät samaa, toimivat konservatiivisen oikeiston apupuolueina. Etenkään Suomessa tätä ei tunnu kansa huomaavan, sillä Timo Soinin esiintyminen mediassa antaa puolueesta aivan toisenlaisen kuvan. Ja täytyykin antaa, koska Suomen konservatiivien leirissä on kova tungos. Perussuomalaisten avulla oikeisto kahmii köyhien ääniä, vaikka tekee politiikkaa heitä vastaan. Köyhät taistelevat keskenään ja porvari nauraa makeasti.
LAURI ALHOJÄRVI
Kirjoittaja on helsinkiläinen opiskelija ja SKP:n EU-vaaliehdokas.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
