Medvedevin aloite ja kuurot korvat

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 16 / 24.4.2009

Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin Suomen-vierailu sujui myönteisissä merkeissä niin kuin hyvien naapureiden ja yhteistyökumppaneiden kesken kuuluukin. Medvedevin ja presidentti Tarja Halosen välisissä keskusteluissa käsiteltiin sekä kansainvälisiä että monia kahdenvälisiä – loppujen lopuksi suhteellisen pieniä – pulmakysymyksiä, ja jälkimmäisten käsittely varmaan jatkuu muissa pöydissä.

Keskusteluissa esillä ollut hanke Itämeren kaasuputken rakentamiseksi on monikansallinen projekti, mutta Suomella on siinä tärkeä rooli. Halosen mukaan Suomi pitää kaasuputkea hyvänä hankkeena, kunhan se rakennetaan ympäristön kannalta turvallisesti.

Medvedev ilmoitti Venäjän lähettäneen G20-ryhmän ja Ivy-maiden kumppaneilleen esityksen uudeksi kansainväliseksi energiasopimukseksi. Medvedevin mukaan Venäjän ehdotus takaa tasapainon energiavarantojen tuottaja-, kauttakuljettaja- ja käyttäjävaltioiden etujen välillä. Uusi sopimus ei liity ainoastaan öljyyn ja kaasuun, vaan myös radioaktiivisiin aineisiin sekä kivihiileen ja sähköenergiaan.

Medvedev reagoi myös USA:n presidentin Barack Obaman EU-tapaamisessa Prahassa antamaan lupaukseen ponnistella ydinaseettoman maailman puolesta ja toi esille edellytykset, joiden pohjalta voidaan Venäjän mielestä saavuttaa uusi turvallisuuden taso maailmassa. Ensiksikin, on estettävä aseiden sijoittaminen avaruuteen. Toiseksi, ydinaseiden supistamista ei saa kompensoida lisäämällä strategisia järjestelmiä, joita varustetaan tavallisilla aseilla. Ja kolmanneksi, on taattava, ettei palata jo supistettujen ydinasevarantojen käyttämiseen.

Medvedevin tärkein sanoma Helsingissä liittyi Venäjän jo monesti aikaisemminkin tekemään aloitteeseen uudesta eurooppalaisesta turvallisuussopimuksesta. Medvedevin Helsinki Plus -sopimukseksi kutsuma uusi sopimus toimisi euro-atlanttisen yhteistyön perustana ”ideologisten vastakkainasettelujen jälkeisessä ajassa”. Tavoitteena olisi laillisesti sitova asiakirja, joka perustuisi sopimuskumppaneiden tasavertaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen ja joka estäisi ”turvallisuuden pirstoutumisen”.

Medvedevin mukaan tällä hetkellä olemassa olevat järjestöt eivät kykene takaamaan Euroopan turvallisuutta. Medvedev mainitsi esimerkkeinä epäonnistumisista sotilasliitto Naton toimet Kosovon sodassa, Kosovon yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen ja viimekesäisen Georgian sodan. Nato ja EU eivät hänen mukaansa ole riittäviä järjestelmiä myöskään siksi, että kaikki maat eivät niihin kuulu. Etyj taas on keskittynyt epäoleellisiin asioihin.

Venäjä esittää sopimuksen aikaansaamiseksi suurta euro-atlanttista huippukokousta, johon alueen valtioiden lisäksi ottaisivat osaa myös kaikki keskeiset järjestöt kuten EU, Nato, Etyj ja IVY.

Kuten odottaa saattoi, eräät tahot maassamme sulkivat taas kerran korvansa ehdotukselle ja nousivat puolustamaan Natoa. Se, että puhuttiin ”nykyisistä järjestöistä” ja ”turvallisuusrakenteista”, ei ketään hämää.

Helsingin Sanomat sanoi, että ehdotuksen hyväksyminen tarkoittaisi sen myöntämistä, että nykyiset järjestöt ovat epäonnistuneet. Lehti arveli Venäjän pyrkivän rajoittamaan Naton laajenemista. Ulkoministeri Alexander Stubbin mukaan Venäjän ehdottama turvallisuussopimus ei voi sivuuttaa ”Euroopan nykyisiä turvallisuusrakenteita”. Kansan Uutisten haastatteleman Nato-henkisen professorin Tuomas Forsbergin mukaan Venäjä vain pelaa aikaa ja haluaa saada paremman aseman vaikuttaa.

Nämä tahot eivät halua tunnustaa, että nimenomaan USA:n saneleman Naton laajentumisen ja aggression sekä eurooppalaisten toimijoiden Nato-keskeisen asenteen takia Euroopan nykyiset turvallisuusrakenteet ovat jo pettäneet ja turvallisuus on jo pahasti pirstoutunut. On lähdetty sotilaallisten interventioiden, kansainvälisen oikeuden rikkomisen, Venäjän saartamisen ja uuden kylmän sodan tielle. Ja mitä muuta kuin tällä tiellä jatkamista ovat ohjuskilven sijoittaminen Puolaan ja Tshekkiin, lupaukset Georgian ja Ukrainan Nato-jäsenyydestä sekä toistuvat Naton sotaharjoitukset Venäjän naapurustossa, uusin sellainen ensi kuussa Georgiassa.

Juuri tästä vaarallisesta alhosta nousemiseksi pitäisi nyt ponnistella. Siihen tarvitaan uutta turvallisuussopimusta.

ERKKI SUSI