Mikä on GATS?

Alkuperäinen kirjoittaja: YrjÖ Hakanen

Maailmankauppajärjestö WTO

on aloittanut neuvottelut
palvelujen kauppaa koskevien pelisääntöjen muuttamiseksi.
Tavoitteena on laajentaa WTO:n

Yleinen sopimus palvelujen kaupasta –
GATS

– koskemaan yhä laajemmin myös julkisia palveluja.

Kansalaisjärjestöt ovat käynnistäneet kansainvälisen
kampanjan GATS-neuvottelujen pysäyttämiseksi. Mukana kampanjassa
ovat niin julkisten palvelualojen ammattiliitot kuin

Attac

,

Maan
ystävät

ja monet muut kansalaisjärjestöt. Tämän
painostuksen tuloksena myös eduskunnan suuri valiokunta järjestää
tämän kuun lopulla julkisen kuulemistilaisuuden GATS-neuvotteluista.

GATS-neuvottelujen aluksi WTO:n jäsenmaat esittivät pyynnöt
siitä, mitkä alat ne haluavat muiden avaavan vapaakaupalle. Seuraavaksi
ne tekevät maaliskuun loppuun mennessä tarjoukset siitä,
mitkä alat ne ovat itse valmiita avaamaan kilpailulle. Neuvottelut
näistä pyynnöistä ja tarjouksista on tarkoitus saada
päätökseen ensi vuoden loppuun mennessä.

Kyse on isoista markkinoista. Palvelujen viennin ja tuonnin arvo on jo
nyt 3 000 miljardia euroa. Julkisten palvelujen avaaminen laajentaisi nämä
markkinat moninkertaiseksi. Pelkästään terveydenhuollossa
liikkuu eri maissa enemmän rahaa kuin nykyisillä palvelukaupan
kansainvälisillä markkinoilla yhteensä. Työllisyydestä
palvelujen osuus on 60 prosenttia.

GATS-neuvottelujen rinnalla käydään WTO:ssa myös
neuvotteluja mm. maataloudesta, teollisuustuotteista ja ns. henkisestä
omaisuudesta. Näistä kaikista neuvotteluista on tarkoitus saada
aikaan kokonaispaketti vuoden 2005 alkuun mennessä.

Suomi on WTO:n jäsen, mutta osallistuu neuvotteluihin

Euroopan unionin

kautta. Vaikka kyse on jokaisen kansalaisen perusoikeuksista ja julkisten
palvelujen tulevaisuudesta, käydään neuvotteluja salassa
julkisuudelta EU:n ja ulkoministeriön virkamiesten toimesta. Myös
eduskunta on jätetty ja jättäytynyt sivuun.

EU on esittänyt pyyntöjä yli sadalle WTO:n jäsenmaalle.
Ulkoministeriön kauppapoliittisella osastolla neuvotteluista vastaavan

Okko-Pekka Salmimiehen

mukaan pyynnöt koskevat mm. telekommunikaatio-,
posti-, rakennus-, rahoitus-, energia-, ympäristö, kuljetus-,
uutispalvelu- ja koulutuspalveluja.

Pyyntöjä ei ole julkaistu. Niitä ei ole jaettu edes eduskunnalle.
Eduskunta ei ole myöskään itse määritellyt neuvotteluille
konkreettisia tavoitteita.

Salmimiehen mukaan ”pyynnöt kattavat hyvin Suomen offensiiviset
intressit, jotka painottuvat erityisesti telekommunikaatio-, ympäristö-,
energia, rakennus- ja konsulttipalveluihin”. Kun eduskunta ei ole pyyntöjä
käsitellyt, voi kysyä, missä tällaisista tavoitteista
on päätetty?

Onko hallitus antanut virkamiehille valtuudet uhrata esimerkiksi julkiset
postipalvelut, joukkoliikenteen ja energiahuollon

Nokian

,

Soneran

ja

Nordean

kaltaisten kansainvälisillä markkinoilla toimivien
suuryhtiöiden voitontavoittelun hyväksi?

Oikeistolle GATS on valtion yhtiöiden laajojen yksityistämisvaltuuksien
jälkeen seuraava keskeinen tavoite, jolla yhteiskunnallisia varoja
siirretään yksityisen voitontavoittelun välikappaleeksi.
Se pyrkii käyttämään GATS:ia myös kunnallisten
palvelujen kilpailuttamisen ja yksityistämisen laajentamiseen.

GATS sisältää 12 laajaa palvelujen sektoria posti- ja telepalveluista
pankkeihin, terveys- ja sosiaalipalveluihin, koulutukseen ja kulttuuriin.
Ne on jaettu vielä 160 alaluokkaan.

– Käsite ”julkiset palvelut” on vieras termi GATS-maailmassa.
GATS:n ainoa tavoite on lisätä kauppaa, kuvaa WTO-neuvotteluja
tarkasti seurannut

Susan George

, Ranskan Attacin varapuheenjohtaja.

GATS-sopimuksen alussa sanotaan, että se ei koske julkisia palveluja.
Mutta heti sopimuksen I artiklan kohdassa 3 julkiset palvelut määritellään
tavalla, jolla sopimus voi koskea lähes kaikkia niistä. GATS:n
ulkopuolella ovat nimittäin vain ne julkiset palvelut, joita ei tarjota
kaupallisesti ja joihin ei liity kilpailua yksityisten palvelutarjoajan
kanssa, muistuttaa Susan George. Esimerkiksi Suomessa ani harvat julkiset
palvelut ovat tällaisia.

GATS-sopimuksen VI artiklan kohta 4 antaa WTO:n riitojenratkaisuelimen
puuttua asiaan, mikäli jokin hallitus toteuttaa toimia, jotka ovat
tarpeettomia esteitä palvelujen kaupalle. Lisäksi XIX artikla
velvoittaa jatkamaan neuvotteluja palvelukaupan vapauttamiseksi yhä
laajemmin.

Susan George kertoo Attacin uutiskirjeessä hätkähdyttävän
esimerkin siitä, mihin tämä voi johtaa:

– GATS:n kotimaista sääntelyä käsittelevä työryhmä,
joka on vastuussa näiden sääntöjen kehittelemisestä,
otti äskettäin esille merikuljetusten ”kohtuuttomat ympäristö-
ja turvallisuusstandardit”. Tämä tapahtui kolme viikkoa ennen
Prestige-tankkerin onnettomuutta.

Attacin, Maan ystävien ja muiden järjestöjen aloitteesta
koottiin viime vuoden lopulla EU-parlamentaarikkojen ja kansanedustajien
vetoomus julkisten palvelujen vapauttamista vastaan ja WTO-neuvottelujen
avoimuuden ja demokraattisen valvonnan puolesta. Vetoomuksessa pidetään
erityisen huolestuttavana sitä, että neuvotteluja käydään
suljetuin ovin. Siinä vaaditaan kaikkien tarjousten julkista käsittelyä,
pyyntöjen julkistamista ja kieltäytymistä julkisten palvelujen
alistamisesta GATS:lle.

Suomen osalta huomiota herättää se, että vain 10
kansanedustajaa ja 4 EU-parlamentaarikkoa yhtyi vetoomukseen. Vasemmistoliiton
eduskuntaryhmästä mukana on vain yksi edustaja.

SKP vastustaa vaaliohjelmassaan julkisten palvelujen alistamista GATS-sopimukselle
ja perusoikeuksien muuttamista kauppatavaraksi. WTO:n toimialan laajentamisen
sijasta on arvioitava uudelleen WTO-sopimukset niin, että ne eivät
loukkaa sosiaalisia-, ympäristö- ja muita perusoikeuksia.

Kirjoittaja on osallistunut Attacin hallituksen jäsenenä
globalisaatiokriittisten liikkeiden yhteistyöhön ja oli SKP:n
edustajana Kööpenhaminan EU-huippukokouksen vastatapahtumien yhteydessä
pidetyssä ”Maailmamme ei ole kaupan” -konferenssissa

GATS on Maailmankauppajärjestön

Yleissopimus palvelujen
kaupasta

.

Se on jaettu 12 sektoriin:

– liike-elämän palvelut

– posti-, tele- ja kommunikaatio

– rakennuspalvelut

– jakelupalvelut

– koulutuspalvelut

– pankki- ja vakuutuspalvelut

– terveys- ja sosiaalipalvelut

– turismipalvelut

– kulttuuri- ja urheilupalvelut

– kuljetuspalvelut

– muut palvelut

Julkiset palvelut eivät kuulu GATS:iin, jos ne ovat maksuttomia
eikä niihin liity kilpailua.

Eri maiden pyynnöt sopimukseen on esitetty ja tarjoukset tehdään
31.3.2002 mennessä.

Suomi neuvottelee EU:n kautta.

Neuvottelut tarkoitus saada päätökseen 1.1.2005 mennessä.

Lisätietoja: