Naiset työskentelevät kaksi kuukautta palkatta

Suomessa sukupuolten välinen palkkaero on vuonna 2025 edelleen 15,9 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että naiset ja muut ei-miehisiksi luokitellut työntekijät tekevät vuodessa lähes kaksi kuukautta palkatta, kun heidän vuosiansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kuvaa kehitystä ala-arvoisen hitaaksi: palkkaero on kaventunut vain 0,2 prosenttia vuodessa – vauhti, joka ei lupaa tasa-arvoa edes seuraavalle vuosisadalle.

Palkka-avoimuus sukupuolten tasa-arvon edistämisessä

Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa helmikuussa 2024 julkaistussa pro gradu -tutkielmassaan Piia Kiuru tarkastelee palkka-avoimuuden roolia sosiaalisen vastuullisuuden edistäjänä yksityisellä sektorilla. Tutkimus perustuu asiantuntijatason työntekijöiden haastatteluihin eri organisaatioista ja pyrkii selvittämään, miten palkka-avoimuus toteutuu käytännössä ja miten se vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja tasa-arvoon.

Kiuru määrittelee sukupuolen yhteiskunnallisesti rakentuneeksi ilmiöksi, joka vaikuttaa siihen, miten työurat muotoutuvat ja miten eri sukupuolia kohdellaan työelämässä. Sukupuoli ei hänen mukaansa ole pelkästään biologinen ominaisuus, vaan siihen liittyy kulttuurisia ja rakenteellisia odotuksia, jotka ohjaavat yksilöiden asemaa työmarkkinoilla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että naisvaltaisilla aloilla palkkataso on keskimäärin matalampi, vaikka työn vaativuus tai koulutustaso ei poikkea miesvaltaisista aloista.

Tutkielman johtopäätöksissä korostuu, että palkka-avoimuuden lisääminen saa vahvaa kannatusta työntekijöiden keskuudessa ja nähdään tärkeänä keinona kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja. Palkkatietämys oli haastateltavien keskuudessa vaihtelevaa, ja avoimuuden lisäämisellä voidaan parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia havaita ja puuttua palkkasyrjintään.

Organisaatiokulttuuri ratkaisee – ei vain politiikka

Kiurun tutkimus tuo tärkeän lisäulottuvuuden STTK:n esiin nostamaan palkkaepätasa-arvokeskusteluun. Siinä missä STTK painottaa rakenteellisia ja poliittisia toimia, kuten EU:n palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoa, Kiuru osoittaa, että palkka-avoimuus on myös organisaatiokulttuurin haaste. Hänen haastatteluihinsa perustuva aineisto paljastaa, kuinka palkasta puhuminen koetaan monissa yksityisen sektorin työpaikoissa epämiellyttäväksi ja jopa tabuiksi. Tämä hiljaisuus ylläpitää palkkasalaisuutta ja vaikeuttaa työntekijöiden mahdollisuuksia havaita syrjiviä käytäntöjä.

Kiurun mukaan palkka-avoimuuden toteutuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri organisaatiossa vallitsee. Kun palkkatietämys on heikkoa ja keskustelukulttuuri suljettua, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan palkkaukseensa heikkenevät. Tämä näkökulma täydentää STTK:n vaatimusta rakenteellisista uudistuksista tuomalla esiin, että todellinen muutos edellyttää myös organisaatioiden sisäistä kulttuurista muutosta – avoimuutta, luottamusta ja halua purkaa vaikenemisen normit.

EU-direktiivi – mahdollisuus vai menetetty tilaisuus?

Vuonna 2023 hyväksytty EU:n palkka-avoimuusdirektiivi velvoittaa työpaikkoja puuttumaan syrjiviin palkkaeroihin ja edistämään palkkauksen läpinäkyvyyttä. STTK:n mukaan Suomi ei kuitenkaan näytä esimerkkiä, vaan jää passiiviseksi sivustakatsojaksi. ”Näyttää siltä, että direktiivin täytäntöönpano aiotaan tehdä minimitasolla, eikä sukupuolten välisten palkkaerojen kuromiseen saada riittäviä työkaluja”, sanoo Palola. Palkka-avoimuus ei ole vain hallinnollinen uudistus – se on vallan kysymys, joka voi horjuttaa työnantajan yksipuolista valtaa ja vahvistaa kollektiivista neuvottelua.

Tasa-arvo ei ole valmis – se on jatkuva kamppailu

STTK:n visio on ”hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä”. Mutta tämä visio ei toteudu ilman rakenteellisia muutoksia. Kiurun tutkimus ja STTK:n kampanjat osoittavat, että palkkaerot eivät ole vain tilastoja – ne ovat arkea, joka määrittää ihmisten elämänlaatua, mahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Palkka-avoimuusdirektiivi voi olla väline, mutta sen käyttö riippuu siitä, halutaanko todella purkaa patriarkaalisia ja kapitalistisia rakenteita, jotka ylläpitävät epätasa-arvoa.

---