Nato pulassa Afganistanissa

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 33/2006.

Tiistaina kerrottiin kuuden suomalaisen sotilaan joutuneen tulitaisteluun Afganistanissa. Onni onnettomuudessa oli, ettei kukaan haavoittunut tai kaatunut. Välikohtaus onkin vain kalpea kuva todellisesta tilanteesta maassa. Afganistanista on hyvää vauhtia tulossa sotilaallinen ja poliittinen katastrofi Natolle, joka on joutunut hiusmartoaan myöten sekoitetuksi Bushin hallinnon pyrkimykseen alistaa maa valtaansa.

Kun taleban-hallinnon kukistaminen viides vuosipäivä lähenee, suuri osa Afganistanista on kansainvälisten huumekartellien kanssa kompuksessa olevien sotaherrojen käsissä ja joutumassa takaisin talebanien valvontaan.

Kuten muistetaan, USA:n ja sen liittolaisten hyökkäys Afganistaniin oli ensimmäinen ”terrorisminvastaisen sodan” operaatio, jossa Bushin hallinto hyödynsi vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskuja. Virallinen syy hyökkäykseen oli se, että USA:n aiemmin valtaan auttama taleban-hallinto oli sekaantunut syyskuun 11. päivän iskuihin suojelemalla Osama bin Ladenia ja al-Qaidaa(jonka USA:n tiedustelupalvelu CIA yhdessä Pakistanin tiedustelupalvelu ISI:n kanssa aikoinaan perusti, rahoitti ja koulutti samaista Afganistania varten).

Jokainen kuitenkin tajuaa, ettei suurisuuntaista sotilasoperaatiota polkaista käyntiin muutamassa viikossa. Hyökkäystä olikin valmisteltu vähintään muutamia kuukausia, ja todellisena syynä oli se, etteivät USA ja taleban-hallinto päässeet sopimukseen Afganistanin kautta vedettävästä öljyputkilinjasta ja sen ehdoista. Osama bin Laden oli syyskuun 11. päivän iskujen aikana dialyysihoidossa pakistanilaisessa sairaalassa ISI:n suojeluksessa.

Kaksi päivää ennen syyskuun 11. päivän iskuja salamurhattiin Afganistanin Pohjoisen liiton vaikutusvaltainen johtaja Ahmad Shah Masood. Masood oli kansallismielinen uudistaja, jota Venäjä tuki ja joka oli varteenotettavin ehdokas talebanien jälkeisen Afganistanin johtajaksi. Salamurhan hoiti todennäköisesti ISI. Talebanien kukistamisen jälkeen USA istutti Afganistanin johtoon oman luottomiehensä, Unocal-öljy-yhtiön entisen toimihenkilön Hamid Karzain.

Nyt yksi ympyrä on sulkeutumassa. Tehdessään yhteenvetoa tilanteesta, johon USA-johtoiset miehittäjät ovat Afganistanissa joutuneet, eurooppalainen aivoriihi Senlis totesi tässä kuussa antamassaan raportissa: ”Afganistanin turvallisuustilanne on riistäytymässä käsistä. Kansainväliset sotilaskoalitiot ovat epäonnistuneet niiden odotusten täyttämisessä, joita ne loivat 2001. Sekä USA-johtoinen operaatio Enduring Freedom että Nato-johtoinen International Security Assistance Force (Nato-ISAF) ovat hukanneet tilaisuuden rakentaa siltaa läntisen ja muslimimaailman välisen kuilun yli. Päinvastoin, ne lietsovat parhaillaan turhautumista ja kaunaa afgaaniväestössä, joka tuntee yhä enemmän epäluottamusta USA:n ja Nato-ISAFin joukkoja kohtaan.”

Raportissa tuomittiin koko miehitys epäonnistuneeksi ja todettiin, että kampanja afgaanien ”sydänten ja mielten voittamiseksi” on hävitty. ”Suuttumusta ilmaistaan nyt yleisesti eteläisessä Afganistanissa, ja monet kansainvälisiä joukkoja tukeneet afgaanit puhuvat nyt niistä vihamielisesti.” Samanlaisia arvioita on julkaistu USA:n ja Britannian mediassa. Köyhyys, taloudelliset ja sosiaaliset vääryydet, unikkoviljelmien ja huumekaupan ja sen myötä asekaupan ja lahjonnan leviäminen, lain ja järjestyksen puute sekä siviiliväestön joukkomittainen tappaminen miehittäjien toimesta ovat keskeisiä suuttumuksen aiheita.

Miehityksen vastainen aseellinen vastarinta on koko ajan voimistunut varsinkin eteläisessä Afganistanissa, mutta ei vain siellä. Miehittäjät kärsivät entistä suurempia tappioita ja turvautuvat kostoksi yhä massiivisempiin terroripommituksiin siviilejä vastaan. Uhrit ilmoitetaan talebaneiksi tai alqaidalaisiksi.

Afganistanissa palvelevan brittikapteeni Leo Dochertyn Daily Telegraph -lehdessä esittämän arvion mukaan ”sota on jo ainakin englantilaisten osalta käytännössä hävitty”. Samansisältöisen lausunnon antoi kenraali Ray Henault.

”Meidät on pakotettu yhteistyöhön Afganistanin nukkehallituksen palkkamurhaajien kanssa. Tästä syystä meitä vihataan kaikkialla”, sanoi Docherty. ”Emme saa miltään paikalliselta taholta tukea. Päinvastoin, afgaanit kääntävät meille selkänsä ja usein myös tappavat heti kun siihen on mahdollisuus. Suorittamiemme sotilaallisten operaatioiden yhteydessä saa jatkuvasti surmansa kasvava määrä siviilejä, minkä johdosta viha meitä kohtaan yhä kasvaa”, Docherty lisäsi.

On jo merkkejä siitä, että kriisi Afganistanissa repii Naton rivejä ja vaikeuttaa joukkojen toimittamista hyökkäystehtäviä varten. Financial Times -lehti jopa varoitti 5. syyskuuta, että ”Naton tulevaisuus on vaakalaudalla”. USA ja Britannia painostavat ankarasti Saksaa, Ranskaa, Turkkia ja muita maita lähettämään lisäjoukkoja Afganistaniin ja lähestulkoon syyttävät niitä lupaustensa pettämisestä. Lisätappioiden pelossa mikään maa ei ole kuitenkaan vielä toimittanut lisäjoukkoja.

Vain kaksi kuukautta sen jälkeen kun Nato otti operaatiovastuun Afganistanin eteläisissä maakunnissa Nato-joukot ovat uppoamassa samanlaiseen suohon kuin yhdysvaltalaiset kumppaninsa.

(ES)