Teatteri on onnistuessaan kommunikaatiota"

19.10.2007 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 39/2007

Suomen hevosen ja Patukkaoopperan tekijän Sirkku Peltolan näytelmät lähtevät yksilön näkökulmasta ja etenevät heidän tarinoidensa kautta niiden ääneksi, jotka eivät muuten saa ääntään kuuluville.



Nuori Jyväskylän yliopiston teatteritaiteen opiskelija Sirkku Peltola teki ensimmäisen ohjauksensa Jyväskylän Ylioppilasteatterille 1982, näytelmä oli Buchnerin raju Woyzeck.. Hänen ensimmäisen oma näytelmänsä oli Pikku Jättiläinen vuonna 1986, joka oli mm. Ikiliikkuja-teatterin ja Kuopion kaupunginteatterin ohjelmistossa. Seuraavana vuonna hän valmistui filosofian maisteriksi, pro gradun aiheena oli Televisiodraama – teatteri, elokuva, tv.


Niistä vuosista alkoi hänen upea ja monipuolinen uransa suomalaisessa teatterissa, joka jatkuu tätä nykyä pääasiassa Tampereen Työväen Teatterissa. Peltola on uransa aikana ohjannut yli 70 näytelmää, käsikirjoituksia on 18 ja dramatisointeja 11.


Hänen näytelmistään Variksen veli, Muovikassissa kaikki, Suomen hevonen sekä Mummun saappaassa soi fox on käännetty useille kielille: ranskaksi, italiaksi, englanniksi ja viroksi. Viime mainittu näytelmä tulee ensi vuonna Rubicon Theatren ohjelmistoon Kalifornian Venturassa. Peltolan tekstejä on esitetty noin 20 ammattiteatterin lisäksi lukuisissa harrastajateattereissa.


– Parhaillaan ohjaan Hämeenlinnan kaupunginteatterille näytelmääni Mummun saappaassa soi fox. Työn alla minulla on jatkoa Suomen hevosen teemasta nimellä Yksiöön en Äitee ota, joka tulee TTT:n ohjelmistoon ensi vuonna, kertoo Sirkku Peltola.



Osuvaa naurua


EU-Suomelle



Kangasalalaisen työläiskodin tytär Sirkku Peltola on haluttu ohjaaja monissa teattereissa, ja hänen näytelmiään esitetään kotimaan lisäksi Euroopan maiden lisäksi Yhdysvalloissa. Suomen maaseudun EU-kriittinen kuvaus Suomen hevonen sai äskettäin ensi-iltansa Tallinnassa Eesti Draamateaterin näyttämöllä.


– Olen vielä sitä sukupolvea, joka koki suomalaisen kulttuurin maaseutuun liittyvänä. Nyt itsenäistä talonpoikaa ei enää ole, on vain EU-kaavakkeiden täyttäjiä. Kun suhde työhön ja siitä saatavaan toimeentuloon on hukattu, on se tuhoisaa yhteisön lisäksi myös yksityisen ihmisen psyykelle, sanoo Sirkku Peltola.


Hän sanoo miettineensä miksi pelloilla on yhä enemmän "dinosauruksen munia" eli muovisia säilörehupakkauksia, vaikka tuotanto ainakin pientiloilla on supistumaan päin. Vastaus löytynee Brysselin satelliiteista, jotka kuvaavat sitä mitä kaavakkeisiin kirjoitetaan.


– Kun kaikki työt ja toimet on kirjattava ja raportoitava, tulevat ihmisten tekemiset samalla automaattisesti epäilyksenalaisiksi. Ilmoittamatta jättäminen vie elinkeinon eli EU:n tuet – todellinen tuotanto on toissijainen juttu. Näinhän käy Suomen hevosessakin.


Sirkku Peltolan mukaan tämä on todella suuri ja vahingollinen Suomen EU-jäsenyyden aikana tapahtunut muutos. Ihmisten vieraannuttaminen omasta elämästään on petos, joka ei voi olla jättämättä pysyviä jälkiä.


– Tämä näkyy myös kansalaisten ruokapöydässä, sillä edes suomalainen perusvilja eli ruis ei useinkaan ole enää suomalaista. Tämähän on ihan hullua ekologisesti ja kaikin tavoin, hän toteaa....



HANNU OITTINEN

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!