Muurin murtumisesta Saksojen yhdistymiseen
Itä- ja Länsi-Saksan välinen raja avattiin 20 vuotta sitten 9. marraskuuta 1989. Saksan jälleenyhdistämisestä tuli tuona päivänä väistämätön, vaikka Saksa nykyisin juhlii sitä 3. lokakuuta, jolloin DDR vuonna 1990 liitettiin Länsi-Saksaan.
Tiedonantajassa oiottiin jo 16. lokakuuta virheellisiä väittämiä Berliinin muurin pystyttämisen syistä. Suurin osa maailman mediasta esittää myös rajan avaamisesta ja Saksojen yhdistymisestä yksinkertaistettuja tulkintoja. Selitetään, että itäsaksalaiset, jotka eivät enää voineet sietää neuvostomiehitystä, liittyivät yhteen rikkaiden läntisten serkkujensa kanssa päästäkseen osaksi vapaata länttä. Selitetään, että myöhemmin yhdistynyt Saksa kutsuttiin Naton jäseneksi sen suojaamiseksi idän uhalta.
Gorbatshovin syy tai ansio
Tilanne oli paljon monimutkaisempi. Saksan yhdistyminen 1989–1990 olisi ollut mahdotonta ilman Neuvostoliiton silloisen johdon, ennen kaikkea presidentti Mihail Gorbatshovin suostumusta. Se oli silloisen neuvostojohdon syy tai ansio riippuen siitä, mistä näkökulmasta asiaa katsoo. Saksan liittokansleri Angela Merkel ei suotta kiittänyt 20-vuotisjuhlassa Gorbatshovia muurin murtumisesta ja Saksojen yhdistymisestä. Ja neuvostojohto joutui myös varsinkin Nato-kysymyksessä länsivaltojen pettämäksi.
Varhaissyksyllä 1989 Länsi-Saksan ja Itä-Saksan johtajat eivät voineet kuvitellakaan, että heidän maansa yhdistyisivät niin nopeasti. Jopa DDR:n hallituksen 9.11.1989 tekemä päätös sallia itäsaksalaisten matkustaa Länsi-Saksaan ja Länsi-Berliiniin ilman erityisiä passeja edellytti voimaan astuakseen uuden ulkomaanmatkoja koskevan lain hyväksymistä. Tätä lakia ei koskaan hyväksytty.
Syyskuussa 1989 DDR:n viranomaiset ilmaisivat Unkarin hallitukselle pettymyksensä siitä, että itäsaksalaisten annettiin paeta Unkarin kautta Itävaltaan ja muihin länsimaihin. DDR:n johtajat jopa valittivat asiasta Gorbatshoville, joka ei koskaan vastannut tähän valitukseen.
Eli Moskova oli paljon mainostetun demokraattisen muutoksen ja Saksojen yhdistymisen aloitteentekijä. DDR:n viranomaiset eivät halunneet muutosta peläten kuitenkin Neuvostoliiton reaktiota, kuten nyt väitetään, vaan ns. perestroikan aloittanut ja lännen johtajien suhteen hyväuskoinen Gorbatshov rohkaisi itäsaksalaisia aloittamaan "demokraattiset uudistukset".
Gorbatshov on myöhemmin avoimesti väittänyt, että hänelle kävi "Itä-Saksan 40-vuotispäivän aikana lokakuussa 1989 selväksi, että saksalainen sosialismi oli tuhon oma". Hänen mukaansa "Erich Honecker hukkasi ajan, jolloin uudistus oli vielä mahdollinen rikkomatta järjestelmää".
Länsi, Puola ja Tshekkoslovakia aluksi yhdistämistä vastaan
Gorbatshov mainitsi, että monet ihmiset lännessä kuitenkin pelkäsivät Saksojen jälleenyhdistymistä. "Ranskan presidentti Francois Mitterrand tuli Moskovaan keskustelemaan asiasta useita kertoja." [Britannian pääministeri Margaret] "Thatcher vastusti avoimesti jälleenyhdistymistä, jonka hän ajatteli uhkaavan Helsingin sopimuksessa sinetöityä sodan jälkeisten rajojen loukkaamattomuuden periaatetta Euroopassa".
Alun alkaen monet läntiset maat eivät halunneet kahden Saksan valtion jälleenyhdistymistä tai olivat huolissaan tästä mahdollisuudesta. Esimerkiksi USA hyväksyi ajatuksen vasta, kun oli käynyt selväksi, että sen liittolaiset hallitsisivat yhdistynyttä Saksaa.
....
ERKKI SUSI