Perusturva kaipaa pikaista parantamista

12.09.2008 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 33 / 12.9.2008

Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistusta puuhaava SATA-komitea on haasteellisen tehtävän edessä. Tutkimusten mukaan suomalainen perusturva on riittämätön, byrokraattinen ja täynnä syrjäytymisen mahdollistavia aukkoja.


Elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestetyssä perusturvakeskustelussa Vastavirta-festivaalilla tarkasteltiin suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää eri näkökulmista.




Eläkeläisten asema huono



Suomessa elää jopa 90 000 eläkeläistä pelkän kansaneläkkeen varassa. Erikoistutkija Seppo Ruotsalaisen mukaan kansaneläkkeen taso on niin alhainen, ettei sillä kunnolla tule toimeen. Eläkkeitä myös verotetaan rankemmin kuin työtuloja, joten porvarihallituksen puheet veronkevennyksistä eivät juuri eläkeläisten tuloissa tunnu.


Ruotsalainen listasi lukuisia eläkeläisten perusturvaan tehtyjä heikennyksiä. Paavo Lipposen (sd) sinipunahallituksen aikana poistettiin kansaneläkkeen pohjaosa. Myös niin sanottu taitettu indeksi on nakertanut eläkkeitten reaalista ostovoimaa vuodesta 1996 lähtien. Suomessa harjoitetun hallituspolitiikan vuoksi lähes 30 prosenttia yli 75-vuotiaista elää nyt köyhyysrajalla tai sen alapuolella.


Toisinkin voisi olla.


– Esimerkiksi Tanskassa kansaneläke on yli tuhat euroa kuukaudessa, huomautti Ruotsalainen.


Hänen mukaansa Suomen kommunistisen puolueen aloite 850 euron kuukausittaisesta perusturvasta parantaisi eläkeläisten asemaa roimasti.




Työtön byrokratian pyörteissä



Riihimäellä työskentelevä työvoimaneuvoja Esther Leander kertoi monimutkaisesta byrokratiasta, jonka pyörteissä työttömyysturvaa hakeva joutuu kamppailemaan. Työttömien työnhakijoiden harmiksi koituu tukku erilaisia omavastuuaikoja ja etuisuuksia, joihin vaikuttavat omat tai puolison satunnaiset tulot.


Erityisesti pätkätyöläisillä on ongelmia toimeentulon kanssa.


– Soviteltua päivärahaa ei saa, mikäli tekee tietyn tuntimäärän työtä viikossa. Esimerkiksi epäsäännöllisen vuokratyön palkalla ei välttämättä pärjää, eivätkä työvoimaviranomaiset juurikaan voi auttaa pätkä- ja osa-aikaisia työntekijöitä, valitti Esther Leander.




Markkinaperiaatteet sosiaaliturvaan



Kun Suomea liitettiin Euroopan unioniin, lupailtiin suureen ääneen, ettei jäsenyys tulisi vaikuttamaan sosiaaliturvan tasoon. Helsingin sosiaalipäivystyksen johtaja Olli Salin totesi, että sosiaaliturvan taso on maassamme sittemmin lupauksista huolimatta laskenut Irlannin ja Portugalin luokkaan.


Salinin mukaan 1990-luvun lama puhalsi uutta liekkiä niihin ajatuksiin, jotka olivat alkaneet kytemään Harri Holkerin (kok) hallitusajoilla 1980-luvulla. Jo silloin alkoi markkinaperiaatteiden muiluttaminen suomalaiseen sosiaaliturvaan.


Lähes kaikkien eduskuntapuolueiden osallistuessa hallitusten sosiaaliturvan leikkaustalkoisiin ovat kansalaisjärjestöt ja kansanliikkeet kantaneet suurta vastuuta kamppailussa perusturvan puolesta. Olli Salin mainitsi hyvänä esimerkkinä totu-liikkeen, joka taisteli pitkään ja menestyksellisesti toimeentulotuen asumiskulujen omavastuuosuuden poistamiseksi.




Omantunnon ohitusleikkaus



Kaarinalainen Tatu Oja ihmetteli puheita eläkevarojen riittämättömyydestä, kun suomalaisten eläkerahastojen hallussa olevasta 120 miljardista eurosta käytetään vuodessa vain reilu 18 miljardia varsinaisiin eläkemenoihin. Muut varat on sijoitettu erilaisiin riskirahastoihin tuottamaan voittoa.


Eero Salonen Nokialta kehotti kunnallisvaaleissa pistämään edustajat kertaheitolla vaihtoon.


– Ei kannatta äänestää ehdokkaita, jotka tukevat harjoitettua hölmöläispolitiikkaa. Tuntuu, että monelle kansanedustajalle on tehty omantunnon ohitusleikkaus, tuumi eduskunnan päätöksiä seurannut Salonen.



MARKO KORVELA

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Arkiston arkiston artikkeli