Ei tuumaakaan periksi 141-tuessa
Eteläsuomalaisille maatiloille maksettavassa vakavien vaikeuksien tuessa eli 141-tuessa ei ole kyse EU:n maksamasta tuesta. Kyse on kansallisesta tuesta. Nyt väännetään kättä siitä, antaako EU Suomelle luvan jatkaa tämän tuen maksamista omasta pussistaan vai ei. Niin kapeat ovat EU-Suomen itsenäisyyden puitteet.
Yhä kapeammiksi puitteet käyvät, jos itsenäisyyden rippeiden ja omien talonpoikien etujen puolesta ei taistella. Yhtenä taistelukeinona esitettiin, että Suomen olisi asetettava EU:n "uudistussopimuksen" eli perustuslain hyväksymisen ehdoksi 141-tuen jatkuminen. Pääministeri Matti Vanhanen torjui "koplauksen" ja sai oman puolueensa alistumaan.
Tietenkin Suomen pitäisi hylätä EU:n perustuslaki tai ainakin alistaa se kansanäänestykseen ilman 141-koplaustakin. Mutta vähin mitä pitäisi tehdä olisi edes koplata. EU:n herrat ymmärtävät vain röyhkeää oman edun ajamista. Alistujille naureskellaan selän takana.
Tosin esitetään sellainenkin uskottava väite, että suomalaisille annettiin ennen syksyn 1994 neuvoa-antavaa EU-kansanäänestystä tietoisesti väärää informaatiota neuvotellusta sopimuksesta, myös kansallisen maataloustuen osalta. Sopimusta ei ollutkaan neuvoteltu valmiiksi ennen kansanäänestystä, vaan lopullinen ehdotus maatalouden kansallisesta tukipaketista hyväksyttiin pienessä ministeriryhmässä vasta viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen. Neuvotteluissa sanamuodot tukien osalta muokattiin sellaisiksi, että sekä suomalaiset neuvottelijat että EU:n komissio saattoivat tulkita sopimusta haluamallaan tavalla. Tärkeintä oli, että EU:n komission tulkinta oli ja on ratkaiseva.
Rumasti tehty. Mutta eihän se ole mikään syy alistua. Päinvastoin, tällainen suhmurointi on hyvitettävä pitämällä tiukasti kiinni siitä tulkinnasta, joka harhautetuille kansalaisille Suomen neuvottelijoiden toimesta julkisesti esitettiin ja joka Suomella nyt on. Varsinkin kun suomalaiset maksavat tuen omasta pussistaan.
ERKKI SUSI