Yhtiöiden voitot riittäisivät kaikkien työttömien työllistämiseen
– Yhtiöiden voittojen kasvu samaan aikaan kun työpaikkoja karsitaan osoittaa, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajien puheilla työllisyyden edistämisestä lähes nollalinjan palkkaratkaisuilla ja yrityskohtaisilla sopimuksilla ei ole mitään katetta, totesi SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen puhuessaan maanantaina Helsingissä.
– Tupo-keskustelussa kannattaisi ottaa huomioon yritysten luottokelpoisuutta selvittäneen Dun & Bradstreetin arvio, jonka mukaan suomalaisyritysten viime vuonna tekemät yli 10 miljardin euron voitot olisivat riittäneet kaikkien työttömien työllistämiseen. Rahaa olisi vielä jäänyt ylikin useampi miljardi voittoina jaettavaksi.
– Kaikkien työttömien työllistäminen koko vuodeksi olisi maksanut sivukuluineen vain vähän yli seitsemän miljardia euroa, eli voittoihin olisi jäänyt vielä noin kolme miljardia.
Hakanen muistutti siitä, että ammattiyhdistysliikkeen tyytyminen mataliin palkankorotuksiin ei ole johtanut yhtiöissä investoimaan uusiin työpaikkoihin. Päinvastoin investoinnit ovat supistuneet ja voitot ovat valuneet pörssikeinottelijoille ja suurelta osin ulkomaille.
– Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n selvitysten mukaan suomalaisten pörssiyhtiöiden investoinnit olivat vielä 1980-luvulla 21 miljardia euroa ja ne maksoivat osinkoja seitsemän miljardia. Tämä suhde on kääntynyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana toisin päin, eli investoinnit ovat supistuneet, mutta osinkoja on jaettu 64 miljardia.
Kunnolliset palkankorotukset ovat Hakasen mukaan myös hyvää työllisyyspolitiikkaa. Ne lisäävät kotimaista ostovoimaa ja tuovat myös kuntien palveluihin lisää rahaa – toisin kuin pääomatulot, joista ei makseta lainkaan kunnallisveroa. Kuntien palvelujen parantaminen on nopeimpia tapoja luoda lisää työpaikkoja.
– Yleisen työajan lyhentäminen ansiotasoa alentamatta on toinen tapa, jolla työn tuottavuuden kasvun tuloksia voidaan ohjata pääomatulojen paisuttamisen sijasta työpaikkojen lisäämiseen, Hakanen totesi.