Jumalauta: Lapualaisooppera tulee taas!

Linda Wallgren valmistui Teatterikorkeakoulusta ohjaajaksi vuonna 2014. Hänen ohjauksiaan on nähty useissa suomalaisissa ammattiteattereissa, joiden lisäksi Wallgren on työskennellyt myös vapaissa teatteriryhmissä. 1.1.2016 alkaen hän on toiminut lahtelaisen Teatteri Vanhan Jukon taiteellisena johtajana. Maaliskuussa tulee kuluneeksi 50 vuotta legendaarisen Lapualaisoopperan ensiesityksestä: Teatteri Vanha Juko toteuttaa yhteistyössä Ylioppilasteatterin kanssa näyttämöllisen konserttitoteutuksen Arvo Salon ja Kaj Chydeniuksen Lapualaisoopperasta. ohjauksesta vastaavat Lauri Maijala ja Linda Wallgren. Seuraavassa Wallgrenin mietteitä Lapualaisoopperaan liittyen.

Miksi Lapualaisooppera?

– Koska sen ensiesityksestä tulee tänä vuonna täyteen 50 vuotta. Lapualaisooppera on itselleni tuttu ja tärkeä teos. Olemme yhdessä Maijalan kanssa tutustuneet Lapualaisoopperaan lukiossa vuonna 2005, jolloin toteutimme siihen liittyvän hankkeen.

Viime vuonna säveltäjä Kaj Chydenius otti yhteyttä Wallgreniin ja Maijalaan.

– Tulimme siihen tulokseen, että vuonna 2016 olisi juuri oikea hetki toteuttaa konsertti uudestaan. Sitten ryhdyimme selvittämään mahdollisuuksia ja sitä voidaanko konsertti toteuttaa.

Esityspaikalla on keskeinen merkitys.

– Esityspaikkana Vanha Ylioppilastalo on itsestäänselvyys. Konserttia ei voida tehdä minne vaan tai miten tahansa: Lapualaisooppera oli saatava Ylioppilastalolle, sen alkuperäiseen esityspaikkaan. Tällöin myös historian kerrostumat ovat konsertissa läsnä. Mukana toteutuksessa ovat Teatteri Vanha Juko ja Helsingin Ylioppilasteatteri, joka oli myös alkuperäistä teosta toteuttamassa.

Innostusta ja ”kauhua”

Miltä näin suuren ja tunteita herättävän teoksen kimppuun tuntuu käydä?

– Lapualaisoopperan kaltaisen suurteoksen toteuttaminen on herättänyt innostuksen ja ”kauhun” sekaisia tunteita. Alkuperäinen esitys on yksinkertaisesti niin hieno ja legendaarinen. Suhtaudun meille suotuun tehtävään nöyryydellä, suurella lämmöllä ja rakkaudella.

Lapualaisoopperalla on nostalgista ja historiallista arvoa, mutta samalla se on hyvin ajankohtainen.

– Tuntuu siltä, että näytelmässä esillä olevat teemat ovat näinä aikoina enemmän kuin ajankohtaisia. Aiheet ja teemat joita teoksessa käsitellään, ovat läsnä meidän ajassamme.

Kunnianosoitus

Kuinka aikanaan Lapualaisoopperassa mukana olleet ovat suhtautuneet siihen, että teos herätetään jälleen henkiin?

– Chydenius on ollut yhteydessä eri tahoihin ja kertonut projektistamme heille. Uskoisin että monien kohdalla näytelmän uudelleen toteutus herättää tunteita, mutta emme ainakaan vielä ole saaneet negatiivista palautetta siitä, että näytelmä esitetään uudestaan. Suhtautuminen hankettamme kohtaan on varmasti positiivista, koska emme ole tekemässä toisintoa Lapualaisoopperasta, vaan uutta tulkintaa näytelmästä, joka on samalla kunnianosoitus heidän työlleen.

60-lukulaisuuden symboli

Lapualaisoopperasta tuli aikanaan eräänlainen 60-lukulaisuuden symboli.

– Näytelmässä tiivistyivät tuolloin useamman vuosikymmenen tunnot ja historialliset kipupisteet, jotka olivat kasautuneet suomalaiseen sen aikaiseen nuorisoon. Näytelmä osui murroskohtaan, josta käynnistyivät muun muassa vaatimukset sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, uudenlaisesta tasa-arvosta sekä tietynlainen tilinteko edellisten sukupolvien kanssa.

Wallgrenin mukaan nuoriso halusi muutosta yhteiskunnan asenneilmapiiriin.

– Nuoriso oli kyllästynyt vastakkainasetteluun ja väkivaltaan. Nuoriso koki tärkeäksi asettua yhteiseen rintamaan, jotta olisi mahdollista rakentaa jotain uutta ja parempaa. Mielestäni nuorison 60-luvulla esittämät vaatimukset ovat ajankohtaisia ja tärkeitä myös tänään.

Tällaisena vastakkainasetteluiden ja uusien rajojen piirtämisen aikana, kun on muodostunut uusia ryhmiä, rintamalinjoja, pelkoa ja vastakkainasettelua kansan eri osien välille, on ensiarvoisen tärkeää jälleen nostaa esille kysymykset ja vaatimukset solidaarisuudesta, ymmärryksestä ja tasa-arvosta.

Lapualaisooppera ja 2010-luvun Suomi

Mikä on Lapualaisoopperan symbolinen arvo 2010-luvun Suomessa ja erityisesti vuonna 2016?

– On aina hyvä tarkastella uudestaan maamme historiallisia vaiheita sekä virheitä ja valintoja joita on aikanaan tehty. Tällaisena vastakkainasetteluiden ja uusien rajojen piirtämisen aikana, kun on muodostunut uusia ryhmiä, rintamalinjoja, pelkoa ja vastakkainasettelua kansan eri osien välille, on ensiarvoisen tärkeää jälleen nostaa esille kysymykset ja vaatimukset solidaarisuudesta, ymmärryksestä ja tasa-arvosta.

Vuoden 1966 teatteritapaus

Lapualaisooppera oli vuoden 1966 teatteritapaus: esitys vavahdutti paitsi ylioppilas- ja kulttuuripiirejä myös poliittisia päättäjiä.

– Näytelmässä käsiteltiin poikkeuksellisen suoraan historiallisia henkilöitä, nostettiin näyttämölle sellaisia tekoja, jotka olivat tiedossa, mutta joista vaiettiin, eikä oltu voitu avoimesti puhua vanhempien sukupolvien keskuudessa. Näytelmässä tämä tuotiin esille eräänlaisella jämäkkyydellä ja päättäväisyydellä. Näytelmän viesti oli: nyt riittää.

Näyttelijäkaartista huokui tasa-arvon ja solidaarisuuden vaatimus.

– Mielestäni 60-luvun Lapualaisoopperan näyttelijöiden keskuudessa oli halu kertoa ja näyttää yleisölle se, että oli toimittava toisin kuin ennen, että menneisyyden virheet eivät toistuisi. Näytelmä oli paljastava ja avasi keskustelua aiheista, joista vaiettiin tai ei aikaisemmin ollut luvallista puhua.

Tärkeät kysymykset esille

Vavahduttaako Lapualaisooppera tällä kertaa?

– Toivon että konsertti ainakin koskettaa, että se herättää tunteita ja ajatuksia. Uskon että tulkintamme tekee kunniaa alkuperäiselle esitykselle. Emme kuitenkaan tietoisesti pyri sokeeraamaan, ravisuttamaan tai tarjoamaan konserttia, jonka itsetarkoituksena olisi yleisön järkyttäminen, päinvastoin. Haluamme nostaa uudelleen esille kysymykset, jotka silloin olivat arvokkaita ja tuntuvat yhä edelleen arvokkailta.

Kuinka uskollisia olette Arvo Salon kirjoittamalle, Kaj Chydeniuksen säveltämälle ja Kalle Holmbergin ohjaamalle Lapualaisoopperalle?

– Joitakin dramaturgisia rakenteita mahdollisesti muutamme. Tarkoituksenamme ei ole pistää alkuperäisteosta kilonpaloiksi ja myydä siten uudessa muodossa. Tarkoituksenamme on toteuttaa Chydeniuksen ja Salon Lapualaisooppera, mutta toki se tulee olemaan meidän näköisemme. Vetääkö konsertti maton jalkojen alta, niin se nähdään 20.3.

Monet nykyiset ilmiöt rinnakkaisia 30-luvun ilmiöille

1960-luvun Lapualaisoopperassa käsiteltiin 1930-luvun Lapuan liikkeen toteuttamaa, vasemmistolaisiin kohdistunutta terroria ja sen johtajaa Vihtori Kosolaa. Kertooko myös maaliskuussa nähtävä Lapualaisooppera 1930-luvulla vasemmistolaisia terrorisoineesta Lapuan liikkeestä ja sen johtajasta?

– Näytelmämme kertoo muun muassa siitä. Omassa ajassamme on monia ilmiöitä, jotka ovat rinnakkaisia 30-luvun tapahtumiin liittyen. Ajat eivät loppujen lopuksi ole kovin kaukana toisistaan. Emme halua tuhota alkuperäisesitystä, mutta toivon kuitenkin, että kykenisimme luomaan uutta ja saisimme ihmiset reagoimaan.

Kosolan roolissa Lauri Maijala

Vihtori Kosola muistetaan äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen johtajana ja Isänmaallisen kansanliikkeen puheenjohtajana: millainen hahmo Kosola tulee näytelmässä olemaan?

– Näytelmän Vihtori Kosola on mies, jolla on omasta mielestään vankka ajatus siitä, miten maata tulisi johtaa ja mihin suuntaan viedä. Miehen ympärillä on runsaasti ihmisiä, jotka ovat valmiita toteuttamaan pyrkimykset yhdessä Kosolan kanssa. Kosolaan liittyy runsaasti myyttisiä piirteitä, mutta maaliskuussa näette, minkälainen Kosola lavalle astelee.

Vesa-Matti Loiri näytteli Kosolaa 60-luvun Lapualaisoopperassa: kuka näyttelee Vihtori Kosolaa tulevassa konsertissa?

– Chydeniuksen toiveesta Kosolan roolissa nähdään toinen konsertin ohjaajista, eli Lauri Maijala. Maijala ja Chydenius ovat aikaisemminkin tehneet yhteistyötä musiikin parissa. Chydenius luottaa siihen, että Maijala kykenee Kosolan vaativan roolin tekemään.

Yhteiskuntakriittisestä teatterista

Suomessa tapahtuu nykyisin runsaasti ikäviä ja valitettavia asioita, joihin teatterin tulisi ottaa kantaa ja suunnata kritiikki kärkevämmin kyseisiä ilmiöitä kohtaan.

– Toki kritisoitavaa olisi paljonkin, mutta on aina haastavaa, kuinka tehdä esitys päivänpolttavista ja ajankohtaisista aiheista, esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan kärjistyneestä ilmapiiristä tai hallituksen leikkauspolitiikasta. Toivoisin että ajankohtaisia asioita käsiteltäisiin, mutta kysymys kuuluu, kuinka käsitellä asioita siten, etteivät ne aiheuta vastareaktioita ja torjuntaa, vaan herättäisivät ajattelemaan ja sitä kautta vaikuttaisivat yhteiskunnalliseen ilmapiiriin positiivisesti.

Ajankohtaisuus on haaste

Wallgrenin mukaan ajankohtaisuus on teatterille haaste.

– Se on haastavaa, mutta teatterissa tulee tarttua asioihin ja tarkastella kriittisesti asioita, joiden puolustamisen kokee tärkeäksi: niistä on uskallettava puhua. Eikä kaikesta tarvitse aina puhua suoraan, vaan tulee myös laittaa ihmiset ajattelemaan esityksen kautta. Esimerkiksi Lapualaisoopperan kohdalla Arvo Salon teksti on niin vahva ja edelleen ajankohtainen, että sen sanoma välittyy myös tähän päivään ja herättää ihmisissä varmasti ajatuksia.

Wallgrenin mukaan Suomesta löytyy yhteiskuntakriittisen teatterintekijöitä.

– Vaikka jotkut karsastavatkin yhteiskuntakriittistä teatteria, niin kyllä sitä myös tehdään paljon ja hyvä niin. On hyvä, että löytyy tekijöitä, jotka uskaltavat tarttua poleemisiin ja hankalasti lähestyttäviin aiheisiin, vaikka niistä kohua syntyisikin.

Lapualaisooppera kiinnostaa

Lipunmyynti Lapualaisoopperaan on jo alkanut.

– Joitakin lippuja on vielä jäljellä, mutta kovaa vauhtia ne ovat menneet kaupaksi. Kannattaakin pitää kiirettä, mikäli haluaa konsertin nähdä. On ilahduttavaa, että konsertti herättää kiinnostusta ja sille löytyy myös tänä päivänä selvästi yleisöä.

Kuinka tämänkertainen Lapualaisooppera tullaan muistamaan suomalaisessa kulttuuri- ja teatterihistoriassa?

– Toivottavasti se tullaan muistamaan ainakin hyvänä kunnianosoituksena alkuperäisesitykselle ja myös hyvänä konserttina, joka puhuttelee, tuntuu ja saa ihmiset pohtimaan sitä, mitä me voimme yhdessä tässä ajassa tehdä. Uskaltakaa ilmaista mielipiteenne ja tehkää asioita, Wallgren päättää.

Konsertit järjestetään Helsingissä sunnuntaina 20.3. klo 14 ja 19 Vanhan Ylioppilastalon juhlasalissa: jäädään mielenkiinnolla odottamaan mitä tuleman pitää!