Jyväskylässä aloite perintätoimen siirtämisestä kaupungille

Home >> Keskustelu >> Tiedonantaja >> Artikkelikeskustelut >> Jyväskylässä aloite perintätoimen siirtämisestä kaupungille

1 post / 0 new

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

01.09.2016 - 13:18

Marko

Offline

Last seen: 7 years 5 months sitten

Joined: 25.01.2010

Jyväskylässä aloite perintätoimen siirtämisestä kaupungille

Article:

Jyväskylässä aloite perintätoimen siirtämisestä kaupungille

Ylhäällä

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Paikalla olevat käyttäjät

There are currently 0 users online.

Uudet käyttäjät

Toni Kangas
Elina Rodriguez
Kososka
tommi.virtanen95
Jvhalme

MAINOKSIA

Aktiiviset keskustelut

Yleistuki vai yleistetty kurjuus? – Riitta Tynjä haastaa sosiaaliturvan markkinoistamisen
Imperialismia vastaa nousussa uusi järjestäytynyt vastarintaliike
Ole Greta Thunberg!
Uusi tutkimus paljastaa; Suomella erityinen vastuu liito-oravasta
Lyhyempi työaika – todellinen utopia vai huomisen käytäntö?

Lisää

Moksis

Uusimmat foorumin aiheet

Yleistuki vai yleistetty kurjuus? – Riitta Tynjä haastaa sosiaaliturvan markkinoistamisen
Imperialismia vastaa nousussa uusi järjestäytynyt vastarintaliike
Ole Greta Thunberg!
Uusi tutkimus paljastaa; Suomella erityinen vastuu liito-oravasta
Lyhyempi työaika – todellinen utopia vai huomisen käytäntö?

Lisää

Pääkirjoitukset

Kapitalismi Sotii: Kuka Määrää Rauhan?

JP (Juha-Pekka) Väisänen elokuu 28, 2025

Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.

Vieläkö se Tiedonantaja ilmestyy?

JP (Juha-Pekka) Väisänen heinäkuu 14, 2025

Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.

Lähtisitkö kanssani järvelle?

JP (Juha-Pekka) Väisänen kesäkuu 5, 2025

Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”

Viimeisimmät artikkelit

Ulkomaat

Hyvää syntymäpäivää Vietnam!

JP (Juha-Pekka) Väisänen -

11.09.2025

Vietnam juhlii itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaansa, mutta maa seisoo ristiriidan ytimessä: talouskasvu ja vauraus tuovat kansalle etuja, mutta samalla ne syventävät luokkaeroja ja altistavat sen globaalille kapitalismille. Onko Vietnam todella vapaa, vai onko se vain uusi muoto siirtomaavallan alistuksessa?

STTK:n hallitus on liittynyt kansainväliseen vetoomukseen, jossa vaaditaan Gazan alueella tapahtuvan kansanmurhan välitöntä lopettamista. Kuva: Emma Grönqvist.

Politiikka Uutiset

Työväenliikkeen ääni Gazan kansanmurhaa vastaan – STTK:n hallitus vaatii toimia

JP (Juha-Pekka) Väisänen -

11.09.2025

Suomen Toimihenkilöiden Keskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola vaatii Suomen hallitusta tunnustamaan Palestiinan valtion. Työväenliikkeen ääni kuuluu nyt myös kansainvälisessä ihmisoikeuskeskustelussa. Gazan sodan tragedia on nostanut esiin moraalisen velvollisuuden toimia. STTK:n mukaan Suomen ei tule jäädä sivustakatsojaksi.

Helsingin yliopiston tohtoriopiskelija Daniel Kaweckin väitöstutkimus osoittaa, että tunnepohjainen jakautuminen poliittisiin leireihin, on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla.Kuva: R. Henrik Nilsson, CC BY-SA 4.0

Teoria Politiikka

Tunne jakaa kansan – affektiivinen polarisaatio paljastaa vallan rakenteet

JP (Juha-Pekka) Väisänen -

11.09.2025

Affektiivinen polarisaatio repii Suomea tunnepohjaisesti kahtia. Helsingin yliopiston tutkimus paljastaa, kuinka puolueet muuttuvat identiteeteiksi ja politiikka tunteiden taisteluksi. Tämä ei ole vain demokratian ilmiö – se on kapitalismin seuraus. Tunteet kertovat, kuka saa tilaa ja kuka jää ulkopuolelle.

Pentti Raittila on entinen tutkimusjohtaja ja journalismin tutkimuksen dosentti Tampereen yliopistossa. Kuva: JP (Juha-Pekka) Väisänen.

Kotimaa Teoria

Pentti Raittila: Hämeen Yhteistyö repesi puolueen ja journalismin ristipaineessa

JP (Juha-Pekka) Väisänen -

11.09.2025

Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.

Tietojenkäsittelytieteessä algoritmi määritellään sarjaksi toimenpiteitä - matemaattisia laskutoimituksia, loogisia ehtoja tai datan muokkausta – mutta aina ne perustuvat ennalta määriteltyyn toimintamalliin. Kuva: Mister RF, CC BY-SA 4.0

Teoria

Algoritmit komentavat – työväenluokka puristuksessa

JP (Juha-Pekka) Väisänen -

11.09.2025

Algoritminen johtaminen yleistyy työpaikoilla – ja samalla työntekijöiden stressi. Työterveyslaitoksen uusin raportti paljastaa, kuinka koneet ohjaavat arkea ilman läpinäkyvyyttä. Tutkijat vaativat osallistamista ja avoimuutta. Tiedonantaja kysyy: kenen ehdoilla työelämä digitalisoituu?

Antero Holmila ja Marko Tikka (oikealla) piirsivät kuvan ajasta, 60- ja 70-luvuista, jolloin media ja politiikka olivat erottamattomasti kietoutuneet yhteen. Kuva: JP (Juha-Pekka) Väisänen.

Teoria Uutiset

Kun Yle ja yliopisto kohtasivat luokan

JP (Juha-Pekka) Väisänen -

04.09.2025

Miksi työväenluokan historiaa käsitellään akateemisesti, mutta harvoin työväen keskuudessa? Tampereen Työväenmuseo Werstaalla järjestetty seminaari paljasti, kuinka Yleisradion ja yliopistojen kulttuurinen perintö kietoutuu tiiviisti poliittiseen vallankäyttöön – mutta samalla etääntyy niistä, joiden elämästä se kertoo. Kun tutkijat puhuvat luokasta, kuka todella kuuntelee? Keskustelu toi esiin ristiriidan: työväenliikkeen analyysi tapahtuu yhä useammin korkeakoulutettujen kesken, samalla kun työläisten ääni jää kuulumattomiin. Aikana, jolloin media ja koulutus ovat jälleen poliittisen paineen alla, on syytä kysyä, kenelle historia kuuluu – ja kuka saa määritellä sen merkityksen.

Arja Turunen vertailee kolmea hyvin erilaista lehteä – Uusi Nainen, Suomen Nainen ja Me Naiset. Kuva: JP (Juha-Pekka) Väisänen.

Teoria Uutiset

Samat kannet, eri maailmat – naistenlehdet 60- ja 70-lukujen tasa-arvotaistelussa

JP (Juha-Pekka) Väisänen -

04.09.2025

Näyttivätkö kaikki naistenlehdet samalta 1960–1970-luvuilla – vaikka niiden sanoma palveli eri luokkia? Tamperelaisessa Työväki ja media -seminaarissa dosentti Arja Turunen nosti esiin yllättävän havainnon: vaikka suomalaiset naistenlehdet olivat ideologisesti kaukana toisistaan, niiden ulkoasu muistutti toisiaan hämmentävän paljon. Vasemmistolainen Uusi Nainen vaati rakenteellisia uudistuksia työväenluokan naisten aseman parantamiseksi, kun taas porvarillinen Suomen Nainen puolusti perinteisiä rooleja ja yksilön vastuuta. Kaupallinen Me Naiset liukui näiden välillä, myyden tasa-arvoa muodin ja kulutuksen kautta. Turusen puheenvuoro osoitti, että lehdet eivät olleet vain viihdettä – ne olivat luokkien välinen taistelutanner, jossa työväen ääni kamppaili näkyvyydestä pääoman hallitsemassa julkisuudessa. Kun nykykeskustelu tasa-arvosta ja oikeudesta itse määritellä oma sukupuoli käy yhä kiivaampana, on aika kysyä: kenen ääni kuuluu, ja kenen kokemukset eivät pääse lehtien sivuille?

Kauppa

Tiedonantajan tilaus

Oi niitä aikoja!

Pääoma ja ideologia

Header menu

Ostoskori

Paikalla olevat käyttäjät

Uudet käyttäjät