Suomi jatkaa sotapolitiikan tiellä
Euroopan unioni suuntaa kohti syvempää militarisoitumista, kuten Tiedonantajassakin on aiemmin arveltu. Maanantaina 13.11. allekirjoitettuun sopimukseen lähtee mukaan 23 unionin jäsenmaata, Suomi innokkaimpien joukossa. Niin sanotun Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) puitteissa yritetään lisätä merkittävästi EU-maiden puolustusyhteistyötä.
Selvää on, että EU:n sotilaallinen yhteistyö vie Suomea taas kerran lähemmäksi sotilaallista liittoutumista Naton kanssa – tälläkin kertaa kiertotietä.
Ulkoministeri Timo Soini hehkuttaa EU-puolustusyhteistyötä täysin rinnoin. Soini näkee nyt muun muassa Suomen aseteollisuudelle uusia markkinoita. Tappovälineitä maailmalle, sillä Suomen talous nousuun.
Samaan aikaan puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sooloilee omia aikojaan sopimalla ohi muun ulkopoliittisen johdon Suomeen suuren kansainvälisen sotaharjoituksen sekä uudistamalla siviilipalvelusmiesten asemaa niin, että jatkossa sivaritkin turvaisivat sotilaallisen maanpuolustuksen valmiuksia – täysin vastoin siviilipalveluksen vakaumukseen perustuvaa periaatetta.
Suomalaisten rauhanjärjestöjen rahoitusta on leikattu rajusti.
Kaiken kukkuraksi Suomi aikoo peesata presidentti Donald Trumpin myötä muuttunutta Yhdysvaltojen Afganistan-politiikkaa sijoittamalla lisää joukkoja keskelle jo vuodesta 2001 jatkunutta kriisiä. Alun perin joukot piti vetää kokonaan pois, mutta toisin kävi. Nyt olisi tarkoitus lähettää epämääräiseen konfliktiin jopa kymmeniä uusia sotilaita. Koko hankkeen kustannukset lasketaan kymmenissä miljoonissa, jotka kyllä näyttävät yllättäen valtion kirstusta löytyvän.
Sitä vastoin suomalaisten rauhanjärjestöjen rahoitusta on leikattu rajusti. Vuonna 2014 eri rauhanjärjestöjen tukisumma oli noin 560 000 euroa. Sipilän hallituksen vuoden 2017 valtionbudjetista rauhantyön tuen momentti poistettiin kokonaan. Tänä vuonna rauhantyön tukia olisi esityksen mukaan jaossa enää 250 000 euroa. Jo aikaisempien leikkausten takia järjestöissä on jouduttu lomauttamaan henkilöstöä ja leikkaamaan toimintoja rankasti.
Suomen hallitus tekee rankkoja valintoja. Se on valinnut valmistautumisen sotaan ja asevarustelun rauhantyön sijasta. Satavuotiaan Suomen eliitti ei halua oppia historiasta, vaan jatkaa sotapolitiikan tiellä.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.
- 1 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.