Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Helsinki teki koronavuonna 500 miljoonaa euroa ylijäämää
Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen luvut hätkähdyttävät. Kaupunki teki keskellä koronakriisiä 499 miljoonaa euroa ylijäämää ja koko kaupunkikonsernin yhteenlaskettu ylijämä on 569 miljoonaa.
Asukkaiden Helsinki -yhteislista syyttää kaupungin johtoa tolkuttomasta ylijäämien kasaamisesta helsinkiläisten palvelujen ja hyvinvoinnin kustannuksella.
– On suorastaan järkyttävää lukea tilinpäätöksestä, että kaupungin pankkitileillä makaa 1 628 miljoonaa euroa ylimääräisiä rahavaroja samaan aikaan kun terveydenhuollossa, vanhusten hoivassa, kouluissa, lastensuojelussa ja monissa muissa palveluissa on huutava pula resursseista, kommentoi toimittaja Yrjö Hakanen.
Mitä tekisit 500 miljoonalla?
Asukkaiden Helsinki -yhteislista käynnistää kyselyn helsinkiläisille: Mitä tekisit 500 miljoonalla? Kysely toteutetaan aluksi verkossa, mutta koronarajoitusten hellittäessä yhteislistan ehdokkaat aikovat kiertää keräämässä ehdotuksia myös eri puolilla kaupunkia.
– Asukkailla on taatusti hyviä ideoita siitä, mihin rahaa tarvitaan. Aiomme tehdä niiden pohjalta valtuustolle ehdotuksen siitä, miten osa ylijäämistä ohjataan jo tänä vuonna palveluihin, työllisyyteen ja muun muassa kulttuuritoimijoiden tukeen, kertoo laulaja Merikukka Kiviharju.
Kaupungin tiedote vaikeni ylijäämästä
Jättimäisen ylijäämän kerääminen keskellä koronakriisiä on asia, josta kaupungin johto ei halunnut tiedottaa. Tilinpäätöksestä kaupungin sivuilla julkaistussa ja medialle lähetetyssä tiedotteessa ei edes mainita 500 miljoonan euron ylijäämää. Luku löytyy vain, jos käy läpi 228-sivuisen tilinpäätöskirjan.
– Lain mukaan kunnan ja sen palvelujen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa. Piilottelemalla jättimäisiä ylijäämiä Helsingin johto yrittää peitellä sitä, että palveluja on tietoisesti jatkuvasti alibudjetoitu, arvioi Yrjö Hakanen.
– Eikö kaupunginvaltuustossa kukaan viitsi lukea tilinpäätösten lukuja vai vievätkö pormestari ja talousjohto valtuutettuja kuin lammaslaumaa, hän kysyy.
Helsinki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen jatkuvasti ylijäämää.
Rahaa enemmän kuin velkoja
Kaupunkikonsernin rahavarat kasvoivat koronavuonna yli 200 miljoonalla eurolla ja olivat viime vuoden lopussa 1 320 miljoonaa. Koko kaupunkikonsernilla oli yhteensä rahaa pankkitileillä ja kassassa yli 1 628 miljoonaa.
Valtion avustusten ansiosta koronan vaikutuksen jäivät kaupungin taloudessa lähes neutraaleiksi – mitä samaa ei voi sanoa asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden osalta.
Tilinpäätöksestä ilmenee, että kaupungin velat vähenivät ja lainasaatavia on peräti kaksi kertaa enemmän kuin velkoja. Lainaa kaupungilla oli vuoden lopussa 992 miljoonaa ja lainasaamisia 1 895 miljoonaa euroa.
Kokonaisuutena kaupunkikonsernin tulos on vielä tilinpäätöksessä esitettyä parempi, koska kaupungin omistamien yhtiöiden tuloksista osa on jätetty yhtiöiden omaan pääomaan ja niiden investointeihin.
Helsinki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen jatkuvasti ylijäämää. Sitä on kertynyt kaupungin taseeseen jo 6,1 miljardia euroa.
Ylijäämistä lisää rahaa palveluihin?
Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että ylijäämä siirretään kaupungin taseen omaan pääomaan ja muutama miljoona rahastoihin.
– On käsittämätöntä, että kaupunginhallituksessa kukaan ei esittänyt 500 miljoonan ylijäämistä siirrettäväksi yhtään ainoaa euroa esimerkiksi koronakriisin hoitamiseen ja muihin kiireellisesti lisää rahoitusta tarvitseviin kohteisiin, Hakanen ihmettelee.
Kuntavaaleihin muodostettu Asukkaiden Helsinki -yhteislista vaatii, että valtuusto osoittaa ylijäämistä ainakin sadan miljoonan euron lisärahoituksen jo tänä vuonna peruspalveluihin, joiden rahoitus on talousarviossa selvästi alimitoitettu. Samalla yhteislista esittää, että valtuusto luopuu ensi vuoden budjetille esitetystä tavoitteesta kerätä taas ylijäämää. Seuraavan budjetin valmistelun lähtökohdaksi pitää ottaa arviot palvelutarpeista, niiden kasvusta ja rahoitustarpeista.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Tutun hoitajan sanoja sosiaalisesta mediasta lainaten:
– Kyl ny meni niin kuppi nurin.
Alatorniolainen kunnallispoliitikko Eino Lindholm piti ensimmäisen kerran aapiskirjaa kädessään kiertokoulussa Ylivojakkalassa. Eino löysi kirjoista ja työväenliikkeen lehdistä sellaista viisautta, jota hän halusi jakaa köyhille ihmisille. Vasta ilmestynyt Eino Lindholmin elämäkerta ”Kielletyt kirjat” kertoo, kuinka nuori perheenisä salakuljetti hevosella kuusi säkillistä kiellettyjä kommunistisia kirjoja Vojakkalasta Kemijokivarteen Taivalkoskelle ja autokyydissä Kemiin. Kirja kertoo punavangin kohtalosta lapuanliikkeen repimässä Suomessa.
Leikkaukset yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tulevat voimaan 1. huhtikuuta. Maamme kuuluu maailman vauraimpiin, mutta varallisuus ja mahdollisuudet jakautuvat eriarvoisesti.
- 1 / 89
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomessa osataan verosuunnitella. Myös siksi, että verohallinnossa kokemusta hankkineet virkailijat ovat siirtyneet yrityselämän konsulteiksi. Konsultteja ja ostettavia asiantuntijoita piisaa. Apuvälineenä ovat usein ulkomaalaiset vakuutusyhtiöt, joiden sisään konsulttifirmojen asiakkaat sijoittavat varojaan.
Kaj Chydenius vaikutti laajasti suomalaiseen kulttuuriin ja vasemmistolaiseen liikkeeseen. Hänen laulunsa elävät.