Keywords:
Riitta Tynjä haastaa sosiaaliturvan markkinoistamisen
Orpon hallituksen esitys yleistuesta ei ole pelkkä tekninen uudistus, vaan ideologinen siirto, joka paljastaa kapitalismin kylmän logiikan: yksilön arvo mitataan tuottavuudella, ei ihmisarvolla. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän terävät huomiot nostavat esiin sen, mitä hallituksen tiedotteet jättävät sanomatta: yleistuki ei ole turva, vaan kontrollin väline.
“Tarveharkinta tarkoittaa käytännössä sitä, että nuori, joka asuu vanhempiensa luona, ei ole enää yksilö vaan osa perheen tuloyksikköä. Se rikkoo perustuslaillisen oikeuden henkilökohtaiseen sosiaaliturvaan”, Tynjä sanoo. Hänen mukaansa kyse ei ole teknisestä yksityiskohdasta, vaan luokkapoliittisesta kysymyksestä: “Työväenluokan nuorilta viedään mahdollisuus itsenäisyyteen, samalla kun pääoma saa lisää vapautta leikata.”
Yleistuen retoriikka puhuu sujuvoittamisesta, mutta käytännössä kyse on etuuksien leikkaamisesta. “Kun puhutaan yksinkertaistamisesta, pitäisi kysyä: kenelle se on yksinkertaista? Ei ainakaan sille nuorelle, joka joutuu odottamaan kuukausia tukea ja selittämään miksi ei ole töissä”, Tynjä toteaa. Hän näkee yleistuen osana laajempaa markkinoistamisen projektia, jossa sosiaaliturva muutetaan palveluksi, ei oikeudeksi.
SKP:n SOTE-ryhmän esittämä 1500 euron perusturva kaikille täysi-ikäisille on radikaali, mutta harkittu ehdotus. “Se ei ole utopia, vaan realismia, jos mittarina on ihmisarvo eikä budjettikuri”, Tynjä sanoo. Malli poistaisi karenssit, omavastuut ja läheisten tulojen vaikutuksen – ja palauttaisi sosiaaliturvan yksilön oikeudeksi, ei perheen velvollisuudeksi.
Tynjän puheessa kuuluu suomalainen suoruus ja filosofinen syvyys. Hän ei agitoi, vaan haastaa: “Kapitalismi ei ole luonnonlaki. Me voidaan rakentaa yhteiskunta, jossa ihmisarvo ei riipu työmarkkina-asemasta.” Tämä on kutsu – ei vain poliittiseen keskusteluun, vaan toimijuuteen. Työväenluokan, nuorten, taiteilijoiden ja rauhanaktivistien on aika nähdä, että vaihtoehtoja on. Ne eivät synny kabineteissa, vaan kaduilla, keittiöissä ja kollektiiveissa.
Esitys yleistuesta on osa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2026–2029, ja se esiteltiin kehysriihen yhteydessä huhtikuussa 2025. Eduskuntakäsittelylle ei ole vielä annettu tarkkaa päivämäärää, mutta odotettavissa on, että esitys etenee eduskuntaan loppuvuodesta 2025 ja mahdolliset lakimuutokset valmistellaan vuoden 2026 alkuun mennessä.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa + Politiikka
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.