Kansainvälinen solidaarisuus tärkeää Kuuballe
Amnestyn viimeisen raportin mukaan Kuubassa oli 55 poliittista vankia, jotka samaisen raportin mukaan saivat rahoitusta ulkomailta, käytännössä USA:n hallitukselta.
Kuuban ihmisoikeudet kestävät vertailun mihin tahansa latinalaisen Amerikan maahan.
— Kuubassa ei ole kidutusta tai kadonneita, laittomasti teloitettuja, kuten Kolumbiassa. Miksi Amnesty tai EU-parlamentti eivät ole huolissaan Kolumbian ihmisoikeustilanteesta? kysyi Joensuussa viime lauantaina vieraillut Kuuban suurlähettiläs Sergio Gonzales.
— USA:n julistaman laittoman kauppasaarron vuoksi olemme menettäneet nykyrahassa 238 miljardia dollaria, mutta olemme jakaneet niukat resurssimme oikeudenmukaisesti. Talot ovat kenties rumia, mutta kukaan ei asu kadulla. Koulut voivat myös olla rumia ja puutteellisesti varustettuja, mutta poikkeuksetta kaikki lapset menevät kouluun ja kengät jalassa, eivätkä pese autojen ikkunoita kuten muualla latinalaisessa Amerikassa.
Kuubassa on myös kaikille maksuton terveydenhoito.
— YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitaten olemme sijalla 52. Kilvoittelemme Suomen kanssa, joka on sijalla 47. Ilman kauppasaartoa voisimme olla yksi maailman onnellisimpia maita, pohti Gonzales.
Energiatehokas maa
Kuuba on ainoa maa maailmassa, joka on pystynyt talouden kasvaessa pienentämään hiilijalanjälkeä. Se on tapahtunut energiaa säästämällä ja siirtymällä uusiutuviin energialähteisiin.
— Ensin vaihdettiin kaikki hehkulamput energiasäästölamppuihin, sitten vaihdettiin paremmat sähkönsiirtolinjat. Säästöllä luotiin hajautettu energiantuotanto, jossa suuri joukko pieniä, tuulta, vettä, biokaasua tai aurinkoenergiaa käyttäviä laitoksia tukee kolmea, neljää entistä suurvoimalaa. Ennen energiantuotantoa oli liian vähän, nyt on ylimääräistä, mikä helpottaa huoltoa. Hajautettu energiantuotanto on osoittautunut myös turvalliseksi. Ennen pyörremyrskyt pimensivät puoli maata, nyt vauriot ovat pienemmät, Gonzales kuvasi tilannetta.
Ruoan tuotannossa Kuuba ei vielä ole omavarainen. Viime vuonna alettiin vuokrata maata talonpojille ja avustaa työvälineiden ja lannoitteiden hankinnassa pienviljelyn edistämiseksi.
— Jo 90-luvulla kollektiivitalonpojat saivat myydä tuotantonormin ylittäneen sadon omaan lukuunsa. Se helpotti paljon elintarviketilannetta, kun Neuvostoliiton romahdettua menetimme 85 prosenttia ulkomaankaupasta.
USA:n painostus jatkuu
USA osallistui Kuuban itsenäisyyssotaan. Kuitenkin se haaveili vuonna 1902 Espanjan siirtomaavallasta vapautuneen maan alistamisesta osavaltiokseen ja sekaantui jatkuvasti Kuuban politiikkaan. Vallankumouksen jälkeen suhteet ovat olleet kokonaan poikki.
— Viime kesänä esitimme Obaman hallinnolle suhteiden normalisointia. Ehdotimme kauppasaarron lopettamista, Guantanamon tukikohdan lopettamista, laittomien radio- ja TV-lähetysten lopettamista, Miamin viisikon vapauttamista, terroritekojen lopettamista Kuubassa, keskusteluja maahanmuuttokysymyksistä ja suoraa postin kulkua. Emme ole saaneet mitään vastausta. Kansainvälinen solidaarisuus on meille hyvin tärkeä, kun olemme koko ajan USA:n painostuksen kohteena, suurlähettiläs Gonzales korosti.
Lauantaina 13.3. perustettiin Joensuussa Suomi-Kuuba- seuran osasto. Puheenjohtajaksi valittiin Arvo Puhakka ja johtokunnan jäseniksi Ilona Aho, Marja Tiittanen, Kirsi Sopanen, Edo Pennings, Matti Ronkainen ja Martti Vaskonen.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.