Turun sosiaalifoorumi etsi vaikutusmahdollisuuksia
Lauantaina pidetyssä Turun sosiaalifoorumissa keskusteltiin kapitalismin kriisistä, köyhyydestä ja vähemmistöryhmien asemasta.
Kymmenen vuotta sosiaalifoorumiliikettä on takana. Tapahtuma pyrkii tarjoamaan tilaa keskustelulle, ja järjestävien tahojen yhdistävänä tekijänä on usko oikeudenmukaisempaan, demokraattisempaan ja tasa-arvoisempaan maailmaan.
Monet Turun sosiaalifoorumin osanottajista olivat yhtä mieltä siitä, että demokratiaa on syytä parantaa, tai kapitalismin globaali kriisi siirretään viime kädessä hyvinvointijärjestelmien purkamiseen ja palkansaajille. Suomalaisella kunnallistasolla kansalaisten mielipiteitä ei nykyisellään juuri kuunnella.
Yleisöpuheenvuoroissa korostui omakohtainen turhautuminen vaikuttamisen mahdottomuuteen, ellei ole rahaa. Kaivattiin toimivia esimerkkejä siitä, miten asioita pystyy muuttamaan.
Kuntademokratian huolestuttava tilanne
Kuntalaisvaikuttamista tutkineen Johanna Kallion mukaan kuntalaisten ja päättäjien mielipide-erot ja käsitykset kunnallisista hyvinvointipalveluista ovat täysin erilaiset.
– Mitä tämä merkitsee paikallisen demokratian näkökulmasta? Asiantuntijavaltaisen ja taloudellisia näkökulmia painottavan hallinnon näkökulma on painottunut, Kallio sanoi puheenvuorossaan.
– Asiantuntijoiden ja virkamiesten asema on vahvistunut eivätkä he keskustele kauheasti muutoksista ja uusista päätöksistä.
Kallio totesi väitöskirjatutkimuksensa tulosten olevan kuntalaisen vaikuttamisen kannalta pessimistiset. Hän näki tilanteen kehnompana verrattuna eräisiin muihin EU-maihin, joissa keskustelu- ja mielenosoituskulttuuri on paremmassa jamassa.
Kaataako Kreikka kapitalismin?
Marxilaisen työväenliiton Dimitris Mizaras kertoi puheenvuorossaan entisen kotimaansa Kreikan tilanteesta kapitalismin kriisin osatekijänä. Mizaraksen mukaan kysymys kuuluu, kaataako Kreikka globaalikapitalismin.
– Rikki ei ole Kreikka tai Kreikan talous, vaan kapitalismin ketju, Mizaras kommentoi. Hän pyrki puheenvuorollaan osoittamaan, että raha, jota Kreikka nielee satoja miljardeja, ei mene kreikkalaisille.
Mizaraksen mukaan jokainen apupaketti tuo mukanaan joukon leikkauksia, säästöjä ja muita kansaa kurjistavia toimenpiteitä. Tästä kaikesta muodostuu yhteensä pienempi summa kuin ne lisälainat, joita Kreikalle ollaan antamassa.
Lisäksi Kreikan velat ovat olleet vain 2 % koko euroalueen velasta; Italian 2000 miljardin velka esimerkiksi vastaa neljännestä.
– Jos kyse olisi kreikkalaisesta kriisistä, maan pelastaminen olisi lasten leikkiä, Mizaras totesi.
– Iltalia on tänään siellä missä Kreikka oli 2010. Samalla EKP:stä on tullut historian suurin roskapankki.
Tappava säästöohjelma on luonut Kreikassa joukon sosiaalisia ongelmia. Samalla kuitenkin kriisin heikoin linkki on Mizaraksen mukaan vallankumouksen veturi.
– Puhun Ateenasta.
Mizaras totesi, että kreikkalaisten auttaminen ei tapahdu ainakaan tämänhetkisillä tuilla, jotka tulevat tavallisten EU-maiden kansalaisten maksettavaksi ja kuluvat pankkien ylläpitämiseen.
Sosiaalifoorumissa kuultiin myös Mari Heimalan puheenvuoro epäkohdista vammaisen asemassa. Turkulainen kunnallisvaikuttaja Roda Hassan puolestaan kertoi vaikuttamisesta yhteiskunnassa somalin ja maahanmuuttajan näkökulmasta.
Lopuksi katsottiin Huutoja taivaalla -dokumenttielokuva, joka kertoi Espanjan kansanliikkeestä Barcelonassa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.