Porvarihallituksen politiikka jatkuu
Viime viikolla valmistunut Jyrki Kataisen sixpack-hallituksen ohjelma jatkaa pääosin edellisen porvarihallituksen politiikkaa.
Tärkeimpänä tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen. ”Kestävyysvajeen” pääsyynä nähdään väestön ikääntyminen, vaikka se on suurelta osin seurausta suurituloisille ja suuryrityksille annetuista verohelpotuksista, työttömyydestä ja eurokriisistä. Tästä virheellisestä lähtökohdasta seuraa hallitusohjelman painottuminen julkisten menojen leikkaamiseen.
Ohjelmassa olevat muutamat myönteiset uudistukset, kuten työttömien perusturvan ja toimeentulo- sekä asumistuen korotukset ja nuorten yhteiskuntatakuu työ- ja koulutuspaikasta syödään leikkaamalla erityisesti kuntien rahoitusta sekä lisäämällä tasaveroja. Hallitus ottaa enemmän kuin antaa.
Valtion menoja leikataan ohjelmassa vuositasolla yhteensä 1,25 miljardia euroa ja erilaisia veroja lisätään 1,25 miljardilla. Valtaosa leikkauksista kohdistuu julkisiin palveluihin ja ihmisten hyvinvointiin. Menoja leikataan lisää, jos talous ei muuten tasapainotu.
Hallitus myös lisää useita tasaveroja ja jopa veroja, jotka ovat luonteeltaan regressiivisiä eli kohdistuvat suhteessa kovemmin pienituloisiin.
EU-politiikkaa oikeiston talutusnuorassa
Hallitusohjelmassa kaikki mukana olevat puolueet sitoutuvat tukemaan EU:ssa päätettäviä ratkaisuja, kuten jo pian edessä olevia uusia tukipaketteja sekä EU:n pysyvää vakausmekanismia. Käytännössä tavalliset ihmiset pistetään maksamaan EU-pankkipelureiden laskut.
Samalla hallitus edistää kriisimaiden kansallisvarallisuuden yksityistämistä, suurpankkien tukemista sekä EU-komission valtaa kontrolloida jäsenmaiden talous- ja budjettipolitiikkaa.
Jotain suomalaisen poliittisen kentän oudosta tilanteesta kertoo se, että Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö osoitti tiistaina mieltään EU-maissa toteutettavaa leikkauspolitiikkaa ja niin sanottua europluspakettia vastaan – siis juuri sitä samaa politiikkaa vastaan, jota nyt eduskuntavasemmisto on sitoutunut hallituksessa noudattamaan!
Kuntia kurjistetaan – palvelut vaarassa
Kuntapolitiikassa hallitusohjelma on raju lähipalvelujen alasajon, kuntien vähentämisen ja yksityisten palvelumarkkinoiden laajentamisen julistus. Kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonaa, minkä lisäksi leikataan kuntien yhteisövero-osuuden 10 prosentin korotuksesta puolet. Opetusministeriön menoista leikataan 300 miljoonaa.
Ykköstavoitteeksi kuntapolitiikassa asetetaan käytännössä menojen vähentäminen. Toinen keskeinen tavoite on kuntien määrän radikaali vähentäminen ja suurkuntien muodostaminen. Kolmantena ohjelma edellyttää kuntapalveluiden "tuotantotapojen monipuolistamista", mikä avaa latua kilpailuttamiselle ja yksityistämiselle.
Perusturvan parannus jää pieneksi
Etenkin Vasemmistoliitto on hehkuttanut hallitusohjelmaan kirjattua perusturvan korotusta.
Työttömien perusturva nousee 100 eurolla kuussa. Korotus jää kuitenkin useimmilla 25 euroon kuukaudessa (80 senttiä päivässä) toimeentulotuen yhteensovittamisesta johtuen.
Toimeentulotukea korotetaan kuudella prosentilla, mikä merkitsee joitakin kymppejä kuukaudessa.
Sen sijaan muu perusturva – eläkkeet, sairauspäivärahat, äitiys- ja isyysrahat, opintoraha, kotihoidontuki – eivät tällä nouse. Opintotuki sidotaan indeksiin, mutta vasta vuoden 2014 alussa.
Eläkeläisten toimeentulo kiristyy, sillä eläkeindeksiä ei korjata, kuntaverot nousevat ja sairausvakuutuksen lääke- ja matkakorvauksista leikataan 133 miljoonaa.
Työllisyys ja työelämä heitteille
Työllisyys jätetään pääosin markkinoiden armoille. Nuorille luvataan kyllä yhteiskuntatakuulla työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka, mutta samalla opetusministeriöstä leikataan ammatillisesta koulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksesta 57 miljoonaa.
Työelämän kehittäminen on sidottu ns. kolmikantayhteistyöhön, missä Elinkeinoelämän keskusliitto voi veto-oikeudella jarruttaa uudistuksia.
Ohjelmassa ei puhuta lainkaan työajan lyhentämisestä, minimipalkasta eikä työn ja pääoman välisen työjaon muuttamisesta. Sen sijaan tekstissä korostetaan kilpailukykyä ja työurien pidentämistä. Eläkkeelle siirtymisen ikä pitää saada nousemaan ainakin kahdella vuodella.
Tuki Natolle ja Afganistanin sodalle
Kataisen hallitus jatkaa Nato-yhteistyön tiivistämistä ja suomalaisjoukkojen osallistumista Afganistanin sotaan. Ohjelmassa sitoudutaan harjoittamaan tiivistä yhteistyötä Naton kanssa. Sotilasliiton jäsenyyttä ei haeta, mutta mahdollisuus siihen on olemassa.
EU:ssa hallitus sitoutuu edistämään unionin yhteistä puolustuspolitiikkaa ja yhteistyötä Naton kanssa. Puolustusvoimien menoista supistetaan vähitellen 200 miljoonaa.
Rikottujen lupausten ohjelma
Hallitusohjelmaan odotettiin muun muassa vanhuspalvelu- ja ilmastolakeja sekä kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa.
Vanhuspalvelulain rahoitus ja konkreettinen sisältö jää ohjelmassa auki. Ilmastolain mahdollinen valmistelu sidotaan epämääräisiin muotoiluihin, ja lakiesitys rajataan koskemaan vain päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä. Suurin osa päästöistä jäisi lain soveltamisalueen ulkopuolelle. Uusiutuvan energian rahoja vähennetään.
Kehitysyhteistyöstä mainitaan YK:n tavoite, mutta se mitätöidään jäädyttämällä varat.
Myönteisenä voidaan todeta vaalilain muutoksen laittaminen uuteen valmisteluun.
SKP vastustaa hallituksen leikkauspolitiikkaa ja eurokuria >>
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.