Poliisimielivalta Tukholman lähiöissä ei ole uusi ilmiö

Kaksi viikkoa sitten Tukholmassa Husbyn lähiön asukkaat järkyttyivät, kun poliisin rynnäkkö eläkeläispariskunnan asuntoon johti 69-vuotiaan miehen kuolemaan. 

Portugalilaistaustaista miestä ammuttiin suomalaisen vaimonsa edessä viisi tai kuusi kertaa. Hän kuoli luoteihin välittömästi. Poliisin mukaan veistä kädessään pitänyt mies oli käyttäytynyt uhkaavasti.

Tapahtumat johtivat seuraavana päivänä rauhanomaisiin joukkokokoontumisiin ja mielenosoituksiin poliisiväkivaltaa vastaan. Muutamaa päivää myöhemmin turhautuminen purkautui mellakointina, joka riistäytyi nopeasti käsistä. 

Poliisien mielivalta ei ole mikään uusi ilmiö Tukholman maahanmuuttajalähiöissä. 

"Poliisit rynnistivät asuntoomme"

Tukholman Tenstan lähiössä yksitoista vuotta asunut suomalaispariskunta Irene ja Kalevi muistavat joutuneensa vastaavaan tilanteeseen jo 80-luvulla. Vuonna 1982 poliisi tunkeutui parin kotiin täysin ilman ennakkovaroitusta. 

Miehensä Kalevin kanssa asunut Irene oli juuri tullut kotiin Kööpenhaminan matkalta ja puhui puhelimessa ystävänsä kanssa asunnon olohuoneessa. 

– Ei oltu riidelty tai tehty mitään mikä olisi antanut syytä tunkeutua asuntoomme. Kaikki oli ihan hiljaista, paitsi minä nauroin ja pulisin puhelimeen, Irene kertoo.

Ovikello soi ja Kalevi meni avaamaan. Sisälle rynni kaksi tummiin haalareihin sonnustautunutta kypäräpäistä poliisia pamput esillä. Minkäänlaista etsintälupaa ei kumpikaan suomalaisista muista nähneensä. 

Toinen poliiseista esti Kalevin pääsyn ovelta ja toinen juoksi asunnossa tutkimassa kaikki huoneet keittiöstä lähtien.

– Kaikki kävi hyvin nopeasti. He eristivät meidät toisistamme eivätkä selittäneet tilannetta sen kummemmin, muistelee Kalevi uhkaavaa kohtausta.

Kun mitään ei löytynyt, poliisit rynnistivät ulos yhtä nopeasti kuin olivat tulleet sisäänkin. Selitystä välikohtauksesta ei annettu jälkikäteenkään.

– Oltiin ihan äimänä, Irene kiteyttää.

Naisesta on onni, ettei tilanne kärjistynyt samalla tavalla kuin nyt maahanmuuttajapariskunnan kanssa Husbyssä. Aseistettujen poliisien rynnäkössä tragedian elementit olivat kuitenkin olemassa. 

– Jos Kalevi olisi ollut vaikkapa leikkaamassa leipää ja kääntynyt siitä katsomaan eteiseen leipäveitsi kädessä, olisiko hänetkin tulkittu uhkaksi?

"En finne igen!"

Tuolloin ensimmäisessä kerroksessa asuneen pariskunnan kotiin suoritetussa etsinnässä ei ilmeisesti oltu tarvittu muuta epäilyttävää kuin oven suomalainen nimi.

Suomalaismaahanmuuttajiin kohdistui voimakasta rasismia myös lehdistössä. Jo 50-luvulla alkanut suomalaisten työperäinen maahanmuutto loi "Slussenin sisseinä" tunnetun ilmiön. Lehdistö herkutteli Tukholman keskustassa Slussenin siltojen alla elävien, työttömyyden ja alkoholismin murtamien suomalaisisten tekemillä rikoksilla. Otsikot kirkuivat: En finne igen! - Taas suomalainen!

Lopulta tilanne meni niin pahaksi, että Suomen suurlähetystö joutui vuonna 1970 esittämään ruotsalaislehdille vetoomuksen olla ilmoittamatta rikoksista epäiltyjen etnisiä alkuperiä. Suurlähetystö katsoi uutisoinnin vaikeuttavan suomalaisten maahanmuuttajien asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa.

Joskus asetelma kääntyi kuitenkin toisin päin. Valtaväestöön ulkomuotonsa puolesta sulautuvaa suomalaista saatettiin kohdella paremmin kuin muita maahanmuuttajia. Kalevi kertoo esimerkin Tenstassa tapahtunesta liikenneonnettomuudesta.

Onnettomuutta katsomassa oli paikalla valtava määrä paikallista nuorisoa. Poliisi oli tietenkin myös kutsuttu. Työmatkalla ollut Kalevi oli pysähtynyt kymmenien metrien päähän jalkakäytävälle ihmettelemään, mitä on tapahtunut.

– Sen sijaan, että poliisit olisivat kyselleet tapahtuneesta vieressä olleilta tummaihoisilta nuorilta, he katsoivat heti, että aha, tuolla näkyy yksi valkoihoinen, kysytäänpä siltä.

Vasta paikalle tullut Kalevi ei kuitenkaan ollut nähnyt koko tapahtumaa, eikä osannut kertoa poliiseille mitään. 

Äärioikeisto toimi poliisin sisällä

Toinenkin erikoinen tapaus on jäänyt 80-luvulta Kalevin mieleen. Poliisit reagoivat fasistisilla tunnuksilla varustettuun mielenosoitukseen kummallisesti. 

– Sen sijaan että mielenosoitus olisi jäänyt ilmoitettuun paikkaan, poliisit johtivat sitä ympäri kaupunkia. Siitä tuli sellainen käsitys, että poliisit ikään kuin halusivat esitellä joukkoa mahdollisimman monelle, Kalevi muistelee.

Äärioikeisto toimi noihin aikoihin aktiivisesti Ruotsin poliisin sisällä. Esimerkiksi Norrmalmin poliisin huumeiden ja katuväkivallan vastaista toimintaa varten perustamassa erikoisryhmässä (GatuVålds Gruppen – GVG) toimi avoimesti fasisteiksi itsensä määritteleviä poliiseja, jotka eivät peitelleet ulkomaalaisvihamielisyyttään. He esimerkiksi valokuvasivat itsensä tekemässä Hitler-tervehdystä juutalaisten hautamuistomerkin edessä.

– Uutisissa oli raportteja tästä ryhmästä aina välillä, ja siitä kiersi huhuja. Työpaikallani oli kaksi nuorta ruotsalaisnaista, jotka ihannoivat ryhmää ja liittyivät siksi poliisikouluun. He halusivat ulkomaalaiset ulos maasta, kertoo Irene.

Myös "Pesäpalloliigaksi" (Basebolligan) kutsuttu Norrmalmin ryhmä jäi lopulta kiinni kiistanalaisten menettelytapojen ja liiallisten voimakeinojen käytöstä. Sen jäsenten epäiltiin jopa sekaantuneen sosialidemokraattisen pääministeri Olof Palmen murhaan vuonna 1986.

Ryhmä lakkautettiin, mutta sen jäseniä jäi poliisivoimiin. 

Hymyilevää rasismia

Vuonna 1990 pariskunta muutti takaisin Suomeen. Vaikka parilla on Ruotsista paljon hyviä muistoja, maassa esiintyvä rasismi jäi vaivaamaan.

Irenen mukaan avoin vihamielisyys maahanmuuttajia kohtaan on vain yksi puoli ilmiöstä. Yhteiskunnassa esiintyy lisäksi paljon piilorasismia. 

– Ruotsalainen rasismi on usein piilotettu hymyn taakse ja tulee ilmi alentuvana suhtautumisena.

Toista saatetaan loukata pahastikin samalla, kun puhutaan ystävällisellä, jopa lepertelevällä äänellä. 

– En ole idiootti, vaikka minua sellaisena pidetäänkin, jouduin joskus toistelemaan itselleni peilin edessä, Irene huokaa.

Nainen ei halua puolustella mellakointia tai vandalismia, mutta sanoo ymmärtävänsä husbyläisten turhautumisen.

– Jos päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen joudut tällaisen kohtelun kohteeksi, pinnasi palaa varmasti.

Artikkelissa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu. Lisää Tukholman tilanteesta ja mellakoiden syistä voit lukea tänä perjantaina ilmestyneestä Tiedonantajan numerosta 22.