Monsanton varjo Ukrainan yllä
Kaliforniassa toimiva Oakland-instituutti toteaa heinäkuun lopulla julkaistussa raportissaan, että Ukrainan tekemä sopimus Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n 17 miljardin dollarin lainapaketista avaa Ukrainan markkinat geenimuunnellulle viljelylle ja GM-tuotteille. Ukrainan nykyinen lainsäädäntö ei salli geenimuunneltujen kasvien kasvatusta. Maan EU:n kanssa tekemässä assosiaatiosopimuksessa artikla 404 toteaa kuitenkin, että Ukrainan on avattava maatalouttaan kilpailulle sekä tehtävä siitä tehokkaampaa.
Samaten artiklassa mainitaan, että Ukrainan on edistettävä monipuolisesti ”bioteknologian” käyttöä maataloudessa.
– Useissa muissa maissa Maailmanpankki ja IMF peittävät todelliset intressinsä “kehityksen” alle, mutta Ukrainan tapauksessa on selvää, että kyse on orwellilaisesta uuskielestä. Niiden tavoite on selkeä: avata maan markkinat länsimaisille yhtiöille. Eräs Maailmanpankin avainvaatimuksista on, että Ukrainan hallituksen on poistettava kilpailun esteitä ja vähennettävä valtion roolia talouselämässä, toteaa Frederic Mousseau, eräs Oakland-instituutin johtajista ja raportin kirjoittajista.
Yhdysvaltain agribisnes lobbaa
Ukraina on maailman kolmanneksi suurin maissinviejä ja viidenneksi suurin vehnänviejä. Ulkomaiset yhtiöt ovat vallanneet Ukrainasta jo 1,7 miljoonaa hehtaaria Euroopan parasta viljelymaata.
Maailman suurimpiin maatalous- ja muiden kemikaalien tuottajiin kuuluva amerikkalainen Monsanto ilmoitti jo viime vuonna sijoittavansa 140 miljoonaa dollaria GM-vapaan maissin kasvattamiseen Ukrainassa. Ei ihme, sillä maa on tunnettu hedelmällisyydestään: vuonna 2012 maassa korjattiin reilun 20 miljoonan tonnin maissisato.
Monsanto on kuitenkin ollut tyytymätön Ukrainan GM-vastaiseen lainsäädäntöön. Suuryhtiö onkin ryhtynyt mittavaan kampanjaan Ukrainan käytäntöjen muuttamiseksi. Joulukuussa 2013 Monsanton sidosryhmäsuhteista vastaava varajohtaja Jesus Madrazo totesi, että Monsantolle on tärkeää luoda Ukrainaan ilmapiiri, joka edistää innovaatioita ja maatalouden kehittämistä. Tulevaisuudessa eräs työkalu tulee olemaan geenimuuntelu. Monsanto on myös väläytellyt investointiensa merkittävää kasvua – jopa tuplaantumista, mikäli maan lainsäädäntö kehittyy yhtiön kannalta myönteiseen suuntaan. Vuoden 2013 lopulla kuusi suurta ukrainalaista maatalousjärjestöä teki jo tekstipohjia lakiesitykselle, jossa vaaditaan GM-vastaisen lainsäädännön muuttamista.
Monsanto on mukana Yhdysvaltain ja Ukrainan yhteisessä bisnesneuvostossa (U.S.-Ukraine Business Council), jossa keskustellaan muun muassa maiden välisten kauppasuhteiden vapauttamisesta. Mukana on Monsanton lisäksi muita suuria agribisneksen yhtiöitä, kuten Cargill, DuPont Pioneer sekä maatalouskoneita valmistava John Deere.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tšekin hallitus valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi kommunistisen liikkeen kriminalisoinnin – ja samalla vaarantaisi työväenluokan sananvapauden, järjestäytymisoikeuden ja poliittisen toimijuuden koko Euroopassa. Onko demokratia enää muuta kuin eliitin hallitsema äänestysteatteri, jos vaihtoehtoisen yhteiskuntajärjestelmän puolustaminen voidaan tuomita rikoksena? Kapitalismin kriisissä vellova valtakoneisto reagoi opposition nousuun rajoittamalla vapautta, ja hyökkäyksen kärki kohdistuu niihin, jotka eivät suostu markkinoiden maailmaan – kommunisteihin, järjestäytyneeseen työväkeen ja kansanliikkeisiin.
Italialainen USB-ammattiliitto on ilmoittanut, ettei se aio palvella Cosco Pisces -konttialusta, jos käy ilmi, että se kuljettaa sotamateriaalia Israelin toimintaan. Genovan ja Ligurian satamissa kytee konflikti, jossa työväenluokan edustajat asettuvat pääoman globaalia logistiikkaa ja Israelin sotapolitiikkaa vastaan. Toimenpiteet perustuvat luokka-solidaarisuuteen ja kansainväliseen rauhanliikkeeseen, jotka vastustavat aseiden kuljettamista Euroopan satamien kautta sotatoimialueille.
Venezuela valmistautuu kunnallisvaaleihin 27.7. Nämä ovat jo kolmannen vaalit vuoden sisällä. Petaren kaupunginosa, miljoonien työväenluokan asuinpaikka, elää vaalien arkea konkreettisesti: vesikatkot, julkisen liikenteen haasteet ja paikallinen stigma eivät ole vain infrastruktuurikysymyksiä, vaan kertovat siitä, miten ihmiset kokevat oman arkensa ja tarpeen muutokselle. Haastattelen kolmea nuorta naista. He puhuvat rauhallisesti elämästään ja tulevasta äänioikeudestaan — ei vastakkainasettelun vaan arkisen osallistumisen kautta. Tämä on juttu siitä, kuinka politiikka syntyy, vaikka puistoissa viisaiden nuorten naisten keskustelussa - ei pelkästään vaalihuoneistoissa — ja kuinka optimismi asuu nuoruudessa, joka uskaltaa nähdä tulevaisuuden omana tilanaan.