Julkisella sektorilla enemmän rahoitusvaroja kuin velkaa
Suomen julkisella sektorilla on huomattavasti enemmän rahoitusvaroja kuin velkaa. Tämä unohtuu usein, kun suomalaisia pelotellaan velkaantumisella. Esimerkiksi päivän Helsingin Sanomat on tehnyt jutun, jossa todetaan Suomen valtion ottavan lisälainaa peräti 14 miljoonaa euroa joka päivä. Jutun oheen verkkoon laadittu Velkakello.fi kertoo Suomen valtionvelan laskennallisen kasvuvauhdin, jos velka kasvaisi tasaisesti.
Suomen kommunistisen puolueen pääsihteeri Heikki Ketoharju on luonut Hesarin Velkakellolle vastineen, joka korjaa kellon ilmeisen puutteen. Ketoharjun Saatavakello-palvelu näyttää julkisen velan kasvun rinnalla myös julkisten varojen kasvun. Näin talouden kokonaisuus on helpompi hahmottaa.
– Valtion velkaantumisella pelotellaan jatkuvasti, ikään kuin varallisuudella ei olisi mitään väliä. Mikä tahansa yritys, joka huomioisi vain velat eikä lainkaan varojaan, aiheuttaisi lähinnä hilpeyttä ja myötähäpeää, toteaa Ketoharju.
Tilastojen mukaan jokaisella suomalaisella on julkisella sektorilla nettovarallisuutta 49 731 euroa – ei siis suinkaan velkaa.
Suomi poikkeuksellisen vakavarainen talous
Vaikka velan kasvusta puhutaankin paljon, Suomi on poikkeuksellisen vakavarainen talous, jolla on enemmän varoja kuin velkaa.
– OECD-maista tällaisia on vain muutama, ja olemme samassa kerhossa Norjan ja Luxemburgin kaltaisten maiden kanssa, toteaa Ketoharju.
Tiedot Saatavakelloon Ketoharju sai Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen rahoitustilinpidosta. Velan kasvuvauhti on laskettu vertaamalla vuoden 2014 ja 2013 kolmansia vuosineljänneksiä. Saatavakello pyrkii herättelemään keskustelua julkisen talouden kokonaisuudesta sekä julkisen sektorin talouspoliittisesta roolista.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.