Finnwatch penää kunnianhimoa yritysvastuupolitiikkaan
Kansalaisjärjestön tutkimukset kohentaneet työoloja Thaimaassa
Joulukuussa 2013 suomalaisia design-tuotteita valmistavat Marimekko ja Fiskars joutuivat julkisuudessa ikävään valoon. Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi tuolloin raportin suomalaisyrityksille lasituotteita valmistavan tehtaan työoloista Thaimaassa.
Finnwatchin tutkimukset paljastivat tehtaalta monia puutteita. Työntekijöillä ei esimerkiksi ollut asianmukaisia suojavarusteita, palkat olivat alhaisia ja ylitöitä teetettiin liikaa, työturvallisuudesta ja työntekijöiden oikeuksista tiedotettiin puutteellisesti, ja tulipaloista oli varauduttu hälyttämään ruokataukojen merkkiäänellä.
Raportin saaman laajan julkisuuden myötä yritykset lupasivat ryhtyä toimenpiteisiin tehtaan työolojen parantamiseksi. Myös Fiskars osallistui puutteiden korjaamiseen, vaikka lopettikin sittemmin ostot tehtaalta.
Kansalaistoiminta tuottanut tulosta
Finnwatchin juuri julkaiseman seurantaraportin mukaan parannuksia tehtaalla on tapahtunut. Vaarallisia kemikaaleja ja pölyävää hiekkaa käsitteleville työntekijöille on hankittu hengityssuojaimet, avonaiset jalkineet ovat vaihtuneet turvakenkiin ja tehtaalle on asennettu kunnollinen palohälytysjärjestelmä. Tehtaan työntekijäkomitean toimintaa on parannettu ja aiemmin lainvastaisia vuosilomakäytäntöjä korjattu.
Edelleen huomautettavaa oli kuitenkin erityisesti työntekijöiden palkoissa. Raportissa kerrotaan osan lasitehtaan työntekijöistä saavan edelleen pelkkää minimipalkkaa työvuosista riippumatta.
– Tehtaalla ei toimi palkkaneuvotteluita käyvää ammattiliittoa eikä siellä ole toteutettu elämiseen riittävän palkan laskelmaa, raportissa todetaan.
Painetta päättäjien suuntaan
Finnwatch esittää seurantaraportin yhteenvedossa suosituksia paitsi tarkkailun alla olleelle tehtaalle, myös suomalaisille päättäjille ja kuluttajille. Suomea vaaditaan toimeenpanemaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja säätämään yrityksille pakollinen ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite. Esimerkiksi Ranskassa vastaavaa lainsäädäntöä ollaan jo laatimassa.
– Kotimaisen kilpailukyvyn ja ihmisoikeuksien edistäminen eivät ole ristiriidassa keskenään, todetaan raportissa. – Yritysvastuusääntely paitsi suojelee ihmisoikeuksia, parantaa myös suomalaisen työvoiman kilpailukykyä.
Kansalaisia kehotetaan vaatimaan Suomen valtiolta kunnianhimoista yritysvastuupolitiikkaa. Kuluttajia neuvotaan myös edistämään yksittäisten yritysten vastuullisuutta vaatimalla näiltä tietoa tuotteidensa alkuperästä ja tuotanto-oloista.
Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta www.finnwatch.org
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.