Uskokaa pois – köyhyys johtuu poliittisista päätöksistä!

Paikallislehden toimittaja kävi viime viikolla tekemässä minusta vaalijuttua ja jossain vaiheessa sivuttiin myös lapsuuttani. Kerroin miten loppuelämäkseni on syöpynyt mieliin kun köyhän perheen lapsena jouduin koulussa luokan edessä hakemaan kunnan köyhän apuna antamat monot. Ei ollut pienellä pojalla itku kaukana kun toisten lasten aikana joutui näin nöyrtymään. Ja kaikki tuo tehtiin ihan tahallaan, jotta kaikki varmasti näkivät kuka on köyhästä perheestä ja kuka ei.

En ikimaailmassa olisi voinut uskoa, että vielä joudumme palaamaan noihin aikoihin, mutta niin vain on rikas yhteiskuntamme kääntänyt tylysti selkänsä heikoimmassa asemassa oleville. On käsittämätöntä kuinka meillä voi olla vuonna 2011 toimeentuloluukkuja, leipäjonoja ja köyhyyttä kun maamme on rikkaampi kuin koskaan. Luulin vielä -70 ja -80 luvuilla, että nuo ajat olisivat yhteiskunnassamme lopullisesti taakse jäänyttä elämää – luulin väärin tai sitten en tuntenut vielä tarpeeksi kapitalismin lainalaisuuksia.

Tai eihän se politiikkaa seuraaville ole käsittämätöntä eikä luulo ole tiedon väärtti, köyhyys ja kurjuus johtuvat vain ja ainoastaan harjoitetusta politiikasta, ei mistään muusta – uskokaa huviksenne. Siinä vaiheessa kun kokoomus pääsi pannasta ja Harri Holkeri muodosti hallituksen vuonna 1987, niin siitä hetkestä alkoi hyvinvointivaltion alasajo. Sen jälkeen markkinat ja rahavalta ovat olleet ne joita on kumarrettu ja joiden eteen on annettu kaikki mahdollinen ja vähän ylikin. Kokoomuksen johdolla on huseerattu siihen tahtiin, että nyt ei ole tuhkiakaan pesissä.

Markkinatalouden nimeen vannovat ovat käyttäneet keppihevosinaan kilpailukykyä ja talouskasvua ja noiden varjolla palkansaajilta ja muilta vähäosaisilta on lypsetty viimeisetkin tipat kannun pohjalta. Kilpailukyvyn nimissä on toteutettu palkkamalttia jolla on vain kasvatettu omistajien jo ennestään lihavaa pussia, mutta ei ole luotu uusia työpaikkoja. Samoin on annettu kilpailukyvyn ja talouskasvun nimissä jatkuvasti yritysmaailmalle ja rikkaille verohelpotuksia jotka sitten on paikattu kulutusveroina ja se taas on rasittanut eniten työläisiä ja vähäväkistä kansaa. Valtion taholta on syydetty markkinavoimille rahaa siihen malliin, että se ei ole kyennyt hoitamaan sille kuuluvia toimia ja näin valtio on nakertanut pala palalta niiltä joilla jo ennestään menee huonosti.

Tästä on ystävät hyvät ollut kysymys - politiikan radikaalista suunnan muuttamisesta, tasapuolisesta, tasa-arvoisesta tulonjaosta on siirrytty pääomia suosivaan tulonjakoon josta ei rikkailta heru yhteiskunnan velvoitteiden hoitamiseen. Siihen on saatava muutos ja yksi muutoksen edellytys on, että työn ja pääoman välistä tulonjakoa muutetaan palkansaajien hyväksi.

Ja jotta voidaan kääntää taas kelkka oikeudenmukaiseen ja kaikista huolta pitävään yhteiskuntaan, niin varmin tae sille on äänestää SKP, n ehdokkaita. Muuten ei kunnian kukko tulevaisuudessa laula, siitä saatte olla ihan varmoja. Se on tosiasia eikä mitään pelottelua.