Pistääkö Makedonia päänsä silmukkaan?
Makedonian poliittiset johtajat allekirjoittivat viime maanantaina rauhansopimuksen,
jonka on tarkoitus lopettaa puoli vuotta jatkuneet taistelut hallituksen
ja albaaniterroristien välillä. Tiistaina terroristit ilmoittivat
suostuvansa luovuttamaan aseensa Natolle ja asiaa koskeva sopimus allekirjoitettiin.
Yksi terroristijärjestöistä, AKSH, ilmoitti kuitenkin saman
tien, ettei se tunnusta rauhansopimusta.
Makedonian parlamentti ilmoitti hyväksyvänsä rauhansopimuksen
vasta, kun terroristit ovat luovuttaneet kolmanneksen aseistaan Nato-joukoille.
Rauhansopimus
Rauhansopimus lisää albaaniväestön painoarvoa Makedonian
poliisissa, parlamentissa ja koulutusjärjestelmässä.
Perustuslaista poistetaan maininta slaaveista maan perusväestönä.
Albaani saa toisen virallisen kielen aseman paikkakunnilla, joilla yli 20
prosenttia on albaaneja. Albaanista tulee myös toinen virallinen kieli
maan parlamentissa.
Parlamenttiin tulee ns. kaksoisenemmistökäytäntö.
Päätöksen on saatava taakseen vähintään puolet
vähemmistöjen kansanedustajista.
Valtio alkaa rahoittaa albaaninkielistä korkeakouluopetusta. Tähän
asti albaaniksi on opetettu vain peruskoulussa ja lukiossa.
Vähemmistöjen suhteellinen edustus perustuslakioikeudessa ja
ministeriöissä turvataan.
Poliisiin palkataan lisää albaaneja niin, että poliisikunnan
koostumus vastaisi väestön todellisia suhteita 2004.
Paikallishallitusten valta kasvaa käytännössä itsehallinnoksi
albaanialueilla. Paikallishallinto voi nimittää poliisipäälliköt,
kunhan valinta tehdään keskushallinnon hyväksymistä
ehdokkaista.
Väestönlaskennalla selvitetään väestön
todellinen etninen koostumus ennen vaaleja. (Koostumus muuttuu koko ajan
albaanien hyväksi, koska albaaniväestön syntyvyys on huomattavasti
slaavien syntyvyyttä suurempaa.)
Sopimuksen mukaan järjestetään Makedonialle annettavaan
ulkomaiseen apuun tähtäävä kansainvälinen kokous.
(Ulkomaista talousapua on koko ajan käytetty yhtenä Makedonian
johtoon kohdistuvana houkutus- ja kiristyskeinona.)
Ortodoksit, muslimit ja katolilaiset saavat samat oikeudet, eikä
valtionuskontoa ole.
Aseita viedään turvaan Kosovoon
Rauhansuunnitelman on tarkoitus johtaa Nato-johtoiseen, kuukauden kestävään
"sissien" aseistariisuntaan. Niille "sisseille", jotka
eivät ole syyllistyneet sotarikoksiin, myönnetään armahdus.
Ongelma on kuitenkin sekä Naton halussa että kyvyssä suorittaa
terroristien aseistariisuminen. Slaavien taholta on koko ajan syytetty Natoa
terroristien suojelemisesta sekä Makedoniassa että Kosovossa --
eikä ilman aihetta. Nato on myös torjunut Makedonian hallituksen
vaatimukset terroristien aseistariisumisesta voimatoimin sekä edellyttänyt
takeita terroristien turvallisuudesta ja armahtamisesta.
"Kosovon vapautusrintaman" UCK:n ja muiden albaaniterroristien
sitoutumisesta rauhanprosessiin ei ole mitään takeita. Pahimpien
epäilyjen mukaan albaaniterroristit kuorivat vain rauhansopimuksesta
kerman päältä, valtaavat sopimuksen varjolla paikallishallinnon
johtavat asemat ja jatkavat aseellista toimintaansa.
Terroristien hallussa olevista aseista ei ole kellään muilla
kuin heillä mitään käsitystä. Terroristit ovat
todennäköisesti jo alkaneet siirtää aseitaan Kosovon
puolelle, josta ne on mahdollista ottaa nopeasti uudelleen käyttöön.
(ES)