Yksityistäminen pysäytettävä eduskunnassa

Alkuperäinen kirjoittaja:

Rintama valtionyhtiöiden puolesta laajenee. Yhtiöiden henkilöstö
vastustaa yksityistämistä päättävästi ja kerää
nimiä asiaa koskevaan vetoomukseen. Yhteiseen rintamaan ovat tulleet
myös taiteilijat ja tutkijat omine vetoomuksineen. Allekirjoituksia
näihinkin vetoomuksiin kerätään ainakin helmikuun loppuun
saakka. Vetoomuskampanjassa ovat mukana myös paikallistason aktiivit.

Kamppailua vauhditettiin viime viikon torstaina Helsingissä järjestetyllä
yksityistämisseminaarilla "Koskenkorvasta emme luovu". Uuden
Ylioppilastalon Mannerheim-sali osoittautui liian pieneksi. Paikalla oli
elintarviketyöläisiä ja monien muiden valtionyhtiöiden
työntekijöitä, opiskelijoita, tutkijoita, ohranviljelijöitä,
elinkeinoasiamiehiä, kansalaisliikkeiden edustajia, kansanedustajia
ja taiteilijoita. Seminaarir järjestivät Kansalaisjärjestöjen
WTO-kampanja ja Helsingin yliopiston Maan ystävät.

Seminaarin yksimielinen vaatimus oli, että koko yksityistämishanke
on pysäytettävä eduskunnassa. Hallituksen taktiikkana mahdollisesti
olevaan yksityistämisohjelman läpivientiin paloittain ei pidä
suostua. Kansanedustajia on vaadittava henkilökohtaisin kosketuksen
otoin vastustamaan koko pakettia kaikilta osin. Erityisen tärkeää
on painostuksen kohdistaminen kunkin vaalipiirin jokaiseen kansanedustajaan.

Hallituksen yksityistämisohjelma oli viime vuoden puolella eduskunnan
ensimmäisessä käsittelyssä, jonka jälkeen se lähetettiin
valiokuntaan. Valiokunta kuulee asiantuntijoita ja ottaa sen jälkeen
kantaa ohjelmaan. Hallituksen tavoitteena on aja yksityistämisohjelma
läpi kevätistuntokauden aikana joko nopeammalla tai hitaammalla
aikataululla. Siksi kansanliikkeen on oltava koko ajan valppaana ja voimistettava
kamppailua.

Seminaarin jälkeen Tavastialla pidetty, nimekkäiden taiteilijoiden
tähdittämä iltatilaisuus oli täpötäynnä
väkeä. Sisään mahtui vähän yli 800 ihmistä
ja ulos jäi vielä kymmeniä ellei satoja.

Yksityistämisessä kyse uusliberalismista

Yksityistämisessä on ennen muuta kysymys uusliberalismista,
muistutti yksi seminaarin alustajista, tutkija Teuvo Junka. Valtionyhtiöiden
yksityistäminen on ennen muuta ideologis-poliittinen projekti. Uusliberalistiseen
ajatusmaailmaan ei mahdu ajatus valtiosta sääntelijänä
ja normiohjaajana.

Junka totesi, ettei myöskään taloudellisia perusteluja
yksityistämiselle ole esitetty, vaikka eduskunnan valtiontilintarkastajat
ovat niitä toistuvasti peränneet.

-- Edelleen odotamme vastausta tärkeään kysymykseen: miksi
valtion kannattaa myydä sellaista omaisuutta, jota yksityisten kannattaa
ostaa.

Palaamme Junkan alustukseen ja muihin alustuksiin laajemmin myöhemmin.

Filosofista näkökulmaa yksityistämisasiaan toivat alustuksissaan
tutkija Jukka Relander ja dosentti Thomas Wallgren.

Relander totesi arvoissa tapahtuneen keikauksen. Absurdilla logiikalla
talous on alettu nähdä yhteisen hyvän edustajana, kun taas
valtio nähdään yksityisenä toimijana. Hän vaati
palauttamaan vanhan perusjaottelun: yksityisiin intresseihin perustuva toiminta
-- yhteiseen hyvään perustuva toiminta.

Wallgren kantoi huolta siitä, että ihmisten välisiä
suhteita ja yhteistoimintaa ohjaa yhä enemmän raha ja entistä
vähemmän lait ja solidaarisuus. Raha välittää eettisesti
tärkeää tietoa hyvin heikosti. Se ei kerro esimerkiksi tuotantoketjussa
mukana olevien ihmisten tarpeista mitään.

Tutkija Meri Koivusalo osoitti monin esimerkein terveydenhuollon yksityistämisen
kielteiset vaikutukset.

Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Ritva Savtschenko
korosti, että kaikkien yksityistettävien yhtiöiden henkilöstöt
vastustavat yksityistämistä, mutta mitkään vetoomukset
eivät ole tehonneet. "Tunnelma on, että ne myydään,
ja piste." Hän piti hämmästyttävänä sitä,
että SAK ja hallituksessa istuvat työväenpuolueet hyväksyvät
myyntisuunnitelman.

Kirjailija Risto Isomäki tarkasteli valtionyhtiöiden tasapainottavaa
ja taloudellista turvallisuutta lisäävää vaikutusta
sekä hahmotteli ajatusta valtionyhtiöistä "ekoklusterina".

Ilmajoen kunnanhallituksen puheenjohtaja, viljelijä Jorma Ylisuomu
kertoi Koskenkorvan tehtaan suuresta merkityksestä paikkakunnalle ja
sen viljelijöille. Tehtaan työntekijöiden puolesta puhunut
Mikko Vuorinen vaatii ay-liikettä jakamaan koko maan niin, ettei yksikään
kansanedustaja jää lobbauksen ulkopuolelle.

Vilkkaaseen keskusteluun osallistuivat myös muun muassa Asser Siuvatti
ja monet muut. Keskustelun lomassa muusikko Harri Saksala esitteli lauluin
ja kaskuin Koskenkorvaa kansallisena yhdistäjänä. (ES)