"Myös suomalaisia on kotoutettava monikulttuurisuuteen"
Maahanmuuttopolitiikassa on päähuomio suunnattava Suomessa jo olevien maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyysongelmiin. Mutta myös valtaväestön on kotouduttava monikansallisempaan ja monikulttuurisempaan Suomeen.
Nämä johtopäätökset nousivat esille Demokraattisen sivistysliiton joulun alla järjestämässä maahanmuuttajien kansalaisyhteiskunta -tapaamisessa.
Työllistäminen
– Monet maahanmuuttajat ovat korkeakoulutettuja ja heillä on työkokemusta. He kykenisivät elättämään perheensä, maksamaan veroja ja rakentamaan Suomea. Tuntuu pahalta, kun näen osaavia, koulutettuja suomen tai ruotsin kieltä puhuvia maahanmuuttajia roikkumassa vuosikausia työttömänä samaan aikaan kun suomalaiset tekevät ylitöitä ja ylikuormittavat itseään elättämällä omia perheitään ja lisäksi työttömiä maahanmuuttajia., totesi kenialaissyntyinen Esther Leander.
Työvoimaneuvojana toimiva riihimäkeläinen Leander kysyi, eikö ole jo korkea aika hyväksyä ja ottaa vastaan maahanmuuttajien tarjoama työvoima. Hän totesi maahanmuuttajat voivat antaa suomalaiselle yhteiskunnalle paljon niin työntekijöinä, kulttuurin, urheilun kuin perhearvojen alalla.
Leanderin mielestä maahanmuuttopolitiikan päähuomio pitäisi nyt kiinnittää Suomessa jo olevien maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyysongelmiin. Samaa mieltä ovat Suomen Maahanmuuttajien Kotouttamisyhdistys SUMUKO:n puheenjohtaja Soran Zaki, varapuheenjohtaja Marja Eronen ja hallituksen jäsen, tradenomi Jian Zhang,
Kielten opetus
Maahanmuuttajien aiempaa koulutus- ja työhistoriaa ei selvitetä riittävästi, jotta sen varaan voitaisiin rakentaa yksilöllinen koulutus- ja työnhakusuunnitelma. Ammatillisten näyttötutkintojen kalleus ja niiden vähäinen tuntemus estää monesti maahanmuuttajia hankkimasta suomalaisilla työmarkkinoilla tarvittavan pätevyyden, Jian Zhang katsoo.
– Myös muille kuin kotouttamislain piiriin kuuluville tulisi järjestää suomen kielen opetus. Erityishuomio tulisi kiinnittää maahanmuuttajakotiäitien kielenopetukseen ja sen yhteyteen järjestettävään lastenhoitoon
Soran Zaki kiinnittää huomiota myös siihen, että esimerkiksi työvoimakoulutuksen kesto on maahanmuuttajilla ollut vuosina 1998 - 2001 keskimäärin alle puolet opetushallituksen suosittelemasta 40 opintoviikosta.
Noin joka neljännellä maahanmuuttajalla on korkeakoulututkinto, mutta pieni osa on luku- ja kirjoitustaidottomia.
– Nämä toisistaan poikkeavat ryhmät tarvitsevat aivan erilaisia oppimateriaaleja, opetusmenetelmiä ja oppilashuoltopalveluita.
Byrokratian hitaus
Hallinnollinen päätöksenteon hitaus niin tutkintojen rinnastamisessa kuin turvapaikka-, kansalaisuus- ja oleskelulupahakemuksia käsiteltäessä kuluttavat maahanmuuttajien taloudellisia ja henkisiä voimavaroja.
– Maahanmuuttajat toivovat pääsevänsä mahdollisimman pian mukaan yhteiskuntaan ja ennen kaikkea työelämään, korostaa Soran Zaki.
Turussa asuva Arman Faraji kertoi pakolaisista, jotka tulevat Suomeen koska heidän turvallisuutensa on uhattuna. Hän toivoi median kertovan enemmän ja monipuolisemmin maahanmuuton syistä ja maahanmuuttajista. Kuntiin tarvitaan lisää rahaa huolehtia maahanmuuttajien kouluttamisesta. Kuntien roolista kantoi huolta myös Zahra Osman-Sovala.
Rasismia vastaan
Helsinkiläinen Elina Järvenpää valotti seminaarissa kokemuksia toiminnasta maahanmuuttajien kanssa. Hän piti maahanmuuttajien kannalta parhaana sitä, jos he välttävät sekä lokeroitumisen vain omiin yhteisöihin että täydellisen sulautumisen. Tuula Sykko Läpin Rauhanpuolustajista kertoi valitettavana esimerkkinä, kuinka Kemiin tuli kymmeniä somalialaisia, mutta he ovat kaikki lähteneet pois.
SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen kertoi puolueen kokoavan maahanmuuttajatyöryhmää. Hän arvosteli hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa, joka korostaa yhtäältä työnantajien tarpeita ja toisaalta turvallisuusuhkia. Hän piti tärkeänä, että maahanmuuttajille järjestetään äidinkielenopetusta useammalla kielellä ja toisena kielenä myös muuta opetusta. Kunnissa tehtyihin tasa-arvosuunnitelmiin pitäisi saada laajempi yhdenvertaisuuslain mukainen näkökulma, joka koskee myös maahanmuuttajien tasavertaisuutta. Hakanen kysyi myös työnantajien vastuusta maahanmuuttajien koulutuksen rahoituksessa. Lisäksi hän toivoi erityisesti ay-liikkeessä ja lähiöissä lisää monikulttuurista yhteistyötä ja rasisminvastaista toimintaa.
Opintojohtaja Leo Partanen kertoi DSL:n tarjoamista mahdollisuuksista muun muassa opintokerhojen ja omaehtoisen kulttuuritoiminnan aloille. Esa Heinonen Suomen Palloliitosta puolestaan kertoi Palloliiton käynnistäneen liiton toimintaan monin eri tavoin nivoutuvan toimintaohjelman suvaitsevaisuuden puolesta ja rasismia vastaan.(TA)
* * * TIETOA MAAHANMUUTTAJISTA:
* Perustietoa maahanmuuttajille työministeriön nettisivuilla www.infopankki.fi
* Kotouttamislaki, www.finlex.fi/fi/laki/smur/1999/19990493
* Yhdenvertaisuuslaki, www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021
* Rasmus-verkosto rasismia vastaan, www.rasmus.fi
* Ihmisoikeusliitto, www.ihmisoikeusliitto.fi
* Pakolaisapu, www.pakolaisapu.fi
* Suomen Maahanmuuttajien Koututtamisyhdistys, www.freewebs.com/sumuko/
* Kallonmittaajia ja skinejä, Jouko Jokisalo ja Pekka Isaksson, Pystykorva-kirjasarja 2005