"Olen kommunisti ja maalaukseni ovat kommunistisia maalauksia"
Suomen taiteen museo Ateneum ylistää espanjalaisen maailmantaiteen ikonin Pablo Picasson näyttelyä ainutlaatuisen laajaksi. Helsingissä tammikuulle asti kannattaa tutustua taiteilijan koko eri tuotannon vaiheisiin.
Suomen kansallisgalleriaan Ateneumiin on huippusalaisin järjestelyin tuotu parisataa teosta Pariisin Museé National Picasson kokoelmista. Taiteilija itse piti museon kokoelmiin kuuluvat teokset omistuksessaan kuolemaansa asti. Picasson perikunta lahjoitti kokonaisuuden sittemmin Ranskan valtiolle.
Sisäänpääsylippu maailman tunnetuimman taiteilijan näyttelyyn maksaa aikuisilta 16 €. Museo suosittelee lippujen ostoa ennakkoon netissä.
Näyttelyssä ovat esillä kaikki Picasson kaudet. Ensin oli sininen ja vaaleanpunainen kausi ja sen jälkeen kubismi, klassismi, suurrealismi ja uusekspressionismi. Tänään noin useasti tyyliään vaihtavaa taiteilijaa pidettäisiin taidemarkkinoiden näkökulmasta huonona sijoituksena, ellei siihen liittyisi postmodernistisia määritteitä tyylien tietoisesta jaksottamisesta "Picasson tyyliin".
Picasson retrospektiivisen näyttelyn yhteydessä voi myös katsoa näyttelyyn, johon on koottu teoksia 16 suomalaiselta kuvataiteilijalta, joihin Picasson taiteella on ollut vaikutus. "Picasson hengessä" näyttelyssä mestarista inspiroituneiden kotimaisten taiteilijoiden teosten lisäksi tässä nk. fokusnäyttelyssä ovat esillä myös "Suomen Picassot" eli kymmenen viidestätoista Picasson teoksesta, jotka ovat vuonna 1990 valtiollistetun Ateneumin omistuksessa.
Kansalle grafiikkaa ja julkisia teoksia
Picasso liittyi 1944 Ranskan kommunistiseen puolueeseen. Monet tarkkailijat luulivat kommunismista kiinnostumisen olevan Picassolle vain ohimenevä kausi, mutta Picasso oli uskollinen puolueelle aina kuolemaansa asti vuoteen 1973.
Picasson kuolemaa edeltäneitä teoksia 1960-70-luvuilla pidetään hänen tuotantonsa heikoimpina. Taidemarkkinoille oli tärkeää säilyttää loppuun asti Picasson arvo ennallaan myös maailman myydyimpänä mestarina. Grafiikkaa on sanottu kansan taiteeksi koska sitä voidaan "monistaa". Picasso loi suuria määriä kuparilevyetsauksia, mikä osaltaan saattoi olla syy loppukauden teosten kritiikkiin ja minkä vuoksi Picasson kommunistisen ajan tuotanto on saanut kyseenalaisen leiman.
Saksalaisen kirjailijan Gertje R. Utleyn kirja Picasson kommunistiset vuodet kertoo taiteilijan ja kommunistisen puolueen suhteen saaneen myös laajaa tunnustusta. Kirja tutkii Picasson roolia kommunistisessa puolueessa, taiteilijan taloudellista ja moraalista tukea puolueelle ja taiteilijan aktiivista osallistumista puolueen tapahtumiin. Kommunistiselta ajalta tunnettuja ovat Picasson veistokset muun muassa Chicagon kaupungin käyntikorttina tunnettu lintua, kalaa tai naista esittävä abstrakti monumentaalinen julkinen veistos.
Picasson loppuajan teoksia olivat myös teokset, joissa taiteilijan maalauksien lähtökohtina olivat länsimaisen taidehistorian suuret teokset, kuten Velazquezin Las Meninas -maalaus, josta Picasso teki 58 maalauksen sarjan. Picasson myöhäisiä teoksia sensuroitiin pornografisina vanhan miehen fantasioina. Käsitetaiteen ja taiteen, jossa pyritään keskittymään kaikkein olennaisimpaan karsimalla ilmaisu turhista rönsyistä eli minimalismin ilmapiirissä Picasson viimeiset teokset tarjosivat myös taidemarkkinoille hyvän vastatuotteen.
Vanhan miehen kielletty suudelma
Helsingin katukuvassakin näyttelyn mainoksissa näkyvä Picasson viimeisen tuotantokauden teos Suudelma on hyvä esimerkki Picasson herkullisesta kyvystä tehdä näkyväksi vaikkapa intohimoinen kielisuudelma. Maalauksessa kielen kouristukset sekoittuvat parran karvoihin, silmät kilpailevat suuruudella, olkapäät ja tissit vaihtavat rytäkässä paikkaa ja aiemmin rajaavista elementeistä tulee rakkautta yhdistäviä tekijöitä.
1970-luvulla taidemaailman kiinnostus fyysistä todellisuutta kohtaan eräänlaisena käänteisliikkeenä abstraktille ja käsitteelliselle taiteelle kasvoi ja Picasson taidetta alettiin uudelleen arvioida uusekspressionistisina ja kommunismista huolimatta - tai juuri siksi - aikaansa edellä olevana.
JUHA-PEKKA VÄISÄNEN