Välähdyksiä Japanista
Japani on täynnä vastakohtaisuuksia. Yhtäällä huipputeknologia, uurastaminen ja väenpaljous, toisaalla taas vanhat traditiot, samurait ja geishat. Kuitenkin kaikki nämä sulautuvat vaivattomasti yhteen muodostaen omaleimaisen kulttuurin.
Japanin Shizuokassa järjestettiin marraskuussa nuorten ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut. WorldSkills-kisaan osallistui yli 800 alle 23-vuotiasta nuorta taitajaa 46:stä eri maasta kilpailemaan 47:ssä lajissa. Lajeja ovat mm. konepajatekniikka, sähköasennus, viherrakennus ja floristiikka. Kisat pidettiin viimeksi Helsingissä vuonna 2005.
Äitini työskentelee Skills Finland ry:n toiminnanjohtajana ja matkusti tässä ominaisuudessa Japaniin Suomen 49:n kilpailijan kanssa. Minä ja veljeni lähdimme mukaan. Jäimme Tokioon Suomen joukkueen matkatessa sieltä Shizuokaan. Joukkue tuli lopulta sijoittumaan kisojen mitalipörssissä seitsemänneksi kahden kullan ja kuuden pronssin ansiosta.
Tokio on valtava kaupunki. Sen metropolialueella asuu yli 35 miljoonaa ihmistä, joista suuri osa pakkautuu aamuisin ja iltaisin Tokion metroihin. Metrot ovatkin kätevin tapa liikkua Tokiossa. Linjoja on 13 ja vaunut kulkevat muutaman minuutin välein. Liikenneruuhkat ovat yleisiä, mutta ilma puhdas tiukkojen päästörajoitusten ansiosta.
Tokion kaupunginosilla on kullakin oma profiilinsa. Varsinaisen hallinnollisen keskustan lisäksi temppeleille, yöelämälle, elektroniikalle ja teineille on omat alueensa. Pilvenpiirtäjiä, ihmismassoja, kiirettä, mutta myös pieniä temppeleitä, rauhallisia sivukujia ja nuudeliruokaloita.
o o o
Japanin pohjoisimmassa kolkassa sijaitsee Wakkanain kalastajakylä, jonka kohdalla yhdistyvät Japanin- ja Ohotanmeri. Purevan tuulen ja komeiden aaltojen vuoksi Wakkanai näyttäytyy japanilaisille lähes myyttisenä alueena, kesyttämättömänä erämaana. Eräskin tokiolainen liikemies kertoi meille, että hän tuntee itsensä japanilaiseksi ainoastaan seuratessaan Wakkanaissa jäälauttojen ajelehtimista. Japanilaiset yleensäkin ihailevat luontoa suuresti. Vaikka takapiha olisi kuinka pieni tahansa, on se täynnä hyvin hoidettuja puita ja kukkia.
Wakkanaista jatkoimme Toyan vulkaaniselle alueelle. Suurin nähtävyys on punainen, savuava vuorennyppylä, joka täysin yllättäen vuonna 1944 putkahti esiin maan sisästä. Vieressä sijaitseva isompi tulivuori tuhosi viisi vuotta sitten purkautuessaan koko matkailukeskuksen. Japani sijaitsee mannerlaattojen yhtymäkohdassa, minkä takia japanilaiset elävät jatkuvasti veitsen terällä. Tokio on tuhoutunut maanjäristyksissä keskimäärin 70:n vuoden välein. Viimeisin suuri järistys – pieniä voi kokea viikoittain – sattui vuonna 1923. Seuraava tuho on siis jo 15 vuotta myöhässä aikataulusta.
Seuraavaksi matkasimme Kiotoon, sympaattiseen miljoonakaupunkiin, jonka vanhat puutalot ja temppelit olivat säästyneet pommituksilta. Kiotossa on 17 Unescon maailmanperintökohdetta, 1600 buddhalaista temppeliä ja 400 shintolaispyhättöä. Zen-buddhalaiset kivipuutarhat auttavat rauhoittumaan kiireen keskellä. Saman asian ajaa alkoholi. Baarit ovat täynnä humalaisia liikemiehiä, jotka purkavat työpaineitaan. Suomalaisista poiketen he kuitenkin ovat lähes aina hyvällä tuulella. Väkivalta on Japanissa olematonta.
Joissakin paikoissa väkivallan muisto leijuu yhä. Kello 8.15 kuudentena päivänä elokuuta vuonna 1945 kirkas valo sokaisi Hiroshiman kaupungin asukkaat. Yli 200 000 ihmistä kuoli. Nykyisin kaupunki alkaa jo päästä painolastistaan, ja Hiroshima onkin hyvin eloisa, osittain nuoren ikärakenteensa ansiosta. Atomipommista muistuttavia monumentteja on kuitenkin joka puolella, ja etenkin museo valokuvineen on pysäyttävä kokemus. Atomipommin tulimeressä ihminen ei näet pala, vaan sulaa. Hiroshiman asukkaat ovat aktiivisia rauhan puolestapuhujia. Kaupungin pormestari lähettää jokaisen ydinkokeen jälkeen tuomitsevan sähkeen kokeen tehneen valtion hallitsijalle.
*
Japani on todellakin täynnä ristiriitaisuuksia. Rauhan kaipuu yhdistyy nationalismiin, vanhat kohteliaisuussäännöt länsimaisiin tapoihin, puiset pyhätöt pilvenpiirtäjiin, rakkaus luontoon kohtaa kerskakulutuksen. Tämä tekee Japanista mielenkiintoisen, mutta länsimaalaiselle tarpeeksi helpon matkakohteen.
LAURI ALHOJÄRVI
Kirjoittaja on helsinkiläinen muusikko ja Afrikan-tutkimuksen opiskelija.