Kaasukiistan tarkoituksena suhteiden myrkyttäminen
Venäjän ja Ukrainan kaasukiista herättää déjà vu-oivalluksen: tämähän on koettu jo kaksi vuotta sitten. Déjà vu-tunteen aiheuttaa myös valtamedian laulu, jonka mukaan Venäjä käyttää energiantoimituksia kiristyksen välineenä Sitäkin laulua on kuultu jo pari vuotta.
Yhä farssimaisempia piirteitä saaneen jupakan pitäisi kuitenkin sytyttää lamppu kovapäisimpienkin Venäjän arvostelijoiden päässä.
Parin vuoden takaisen sapluunan mukaisesti Ukraina jätti ensin maksamatta oman kaasulaskunsa Venäjälle ja todistettavasti varasti muihin Euroopan maihin alueensa kautta kulkevaa venäläistä kaasua. Luulisi olevan oikeus ja kohtuus, että saadusta energiasta maksetaan asianmukaisesti ja ajallaan – varsinkin kun ei haluta olla enää veljestasavalta vaan tämän tästä rettelöitä naapurin kanssa hakeva ja Natoon pyrkivä maa. Myös toisille kuuluvan kaasun varastamista on ainakin ennen pidetty rikoksena.
Kun Venäjä sitten uhkasi keskeyttää ja keskeytti kaasutoimitukset, Ukraina sulki keskellä Keski- ja Itä-Euroopan poikkeuksellisen kylmiä säitä kauttaan kulkevat Venäjän kaasutoimitukset myös suureen määrään muita Euroopan maita. Demonstraation viesti oli selvä: Katsokaa nyt mitä Venäjä tekee, se on valmis vaikka palelluttamaan teidät kaikki!
Kun Venäjä ja Ukraina sitten pääsivät EU:n välityksellä sopimukseen, ja kaikki huokaisivat helpotuksesta, paljastui, että Ukraina oli yksipuolisesti lisännyt saavutettuun sopimukseen kynällä itselleen edullisia lisäyksiä, joista ei ollut osapuolten ja EU:n kesken sovittu.
Kun asia paljastui, Ukraina lupasi allekirjoittaa uudelleen oikeasti solmitun sopimustekstin. Taas huokaistiin helpotuksesta, ja Venäjä avasi kaasuhanat. Kunnes paljastui, että Ukraina kyllä sai kaasua, mutta muihin Euroopan maihin tarkoitettu kaasu pysähtyi Ukrainaan. Ja jupakka jatkuu.
Eikö Venäjää työkseen haukkuvillekin ole nyt selvää, että Venäjä ei ole ainakaan yksin syyllinen. Kyse on nyt jostain aivan muusta.
Jupakka haisee harkitulle ja pitkään suunnitellulle provokaatiolle, jonka tarkoituksena on taas kerran mustata Venäjän mainetta ja taas kerran myrkyttää paitsi Venäjän ja Ukrainan, myös Venäjän ja EU:n sekä Venäjän ja kaikkien muidenkin kaasunsaajamaiden välisiä suhteita. Eikä tähän provokaatioon ole tietenkään uskaltauduttu ilman Atlantin takaisten spin doctorien suostumusta.
Totta kai kyse on myös Ukrainan talouslamasta, Ukrainan Nato-pyrkimysten edistämisestä sekä syksyn presidentinvaaleista, joissa USA:n ja Länsi-Euroopan sponsoroiman "oranssin koalition" ja varsinkaan nykyisen presidentin Viktor Jushtshenkon näkymät eivät ole kovin hyvät.
Hytisevät ihmiset Ukrainassa ja useissa muissa maissa ovat saaneet maksaa provokaation hintaa.
ERKKI SUSI