Hallitus ei muista köyhiä

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 31 / 29.8.2008

Jo perinteeksi muodostunut budjettimielenosoitus keräsi viime keskiviikkona Helsingin Säätytalon edustalle koko joukon kansalaisjärjestöjä, joita kaikkia yhdisti huoli kaikkein heikoimpien asemasta, jota veronkevennyksiä heittelevä hallitus ei budjettilinjauksissaan huomaa.

Porvarihallituksen budjettiriihi lämpiää tänä syksynä sisäisesti sopuisissa merkeissä. Hallitusvenettä on keikuttanut oikeastaan vain Vihreät, joka on vaatinut mittaviin veronkevennyksiin lähinnä kosmeettista painotusten muutosta pieni- ja keskituloisille.

Silti uusimpien tutkimusten mukaan suurin osa, yli 70 prosenttia suomalaista pitää nykyisiä tuloeroja liian suurena ja toimeentulotuen nykytasoa liian alhaisena. Kansalaisjärjestöt muistuttivat, että rahan puute johtaa arkielämän jatkuvaan rajoittuneisuuteen, joka johtaa syrjäytymiseen yhteiskunnassa yleisesti hyväksytystä elämisen tasosta.

SATA-komitea valmistelee parhaillaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Mielenosoittajien mielestä ei kannata jäädä odottamaan komitean tuloksia, vaan on vaadittava hallitukselta välittömiä toimia köyhyyden poistamiseksi ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Vetoomus sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta korostaa muun muassa toimeentulon perusosan ja syyperusteisten sosiaaliturvaetuuksien jälkeenjääneisyyden nopeaa korjaamista.

Investointeja

köyhyyden estämiseksi

Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen kertoi, miten kirkon piirissä koottiin jo 11 vuotta sitten köyhyys- ja syrjäytymisongelmaa pohtiva niin sanottu Nälkäryhmä. Ryhmän olemassaolon ajan ovat Lipposen ja Vanhasen hallituksissa istuneet lähes kaikki eduskuntapuolueet Vasemmistoliittoa myöten. Silti Nälkäryhmän työ ei ole vuosien mittaan vähentynyt. Suomalainen yhteiskunta on entisestään eriarvoistunut.

– Toimeentulon huono tilanne johtaa helposti syrjäytymiseen, ja mitä pidempään köyhyys jatkuu, sitä vaikeampaa on nousta takaisin yhteiskuntaan, huomautti Poutiainen.

Sosiaaliturvan ammattilaiset ovat läpensä kyllästyneet jakamaan köyhyyttä, korosti sosiaaliohjaaja Marjatta Vesterinen. Hän toi mielenosoitukseen sosiaalialan ammattiliitto Talentian terveiset.

– Köyhyyden lasku on iso ja kohtuuton. Nyt tarvitaan investointeja köyhyyden ja eriarvoistumisen estämiseksi. Kysymys on ainoastaan poliittisesta tahdosta, sanoi Vesterinen. Hänen mukaansa samaa virttä on veisattu jo kymmenen vuotta, mutta päättäjät eivät vain tunnu reagoivan.

Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja Yrjö Hakanen korosti omassa puheenvuorossaan, miten valtiolla on rahaa enemmän kuin koskaan. SKP vaatii budjettiin lisää rahaa toimeentulon perusturvan nostamiseksi 850 euroon kuukaudessa ja verotettavan tulon alarajan nostamiseksi yli 1 000 euroon kuukaudessa. Rikkaiden verotuksen keventämisen sijasta SKP vaatii lisää rahaa kuntien peruspalveluihin ja pääomatulojen laittamista kunnallisverolle.

Työttömien ahdinko jatkuu

Työmarkkinatukilain muutos vuoden 2006 alusta on viskannut vähintään 15 000 ihmistä työmarkkinatuen ulkopuolelle kunnallisen toimeentulotuen varaan. Työttömien valtakunnallisen yhteistyöjärjestön puheenjohtaja Lea Karjalainen on erittäin huolestunut tilanteesta. Työttömien etujärjestön esittämiä varoituksia on kyllä kuultu mutta ei kuunneltu.

Karjalaisen mukaan työttömät jätetään entistä pahemmin heitteille. Esimerkiksi varhainen puuttuminen työttömyyteen ontuu pahasti.

– Nuorista, alle 25-vuotiaista työttömistä vain 27 prosentille tehdään kunnollinen työnhakusuunnitelma, vaikka juuri tällä ryhmällä on suurin syrjäytymisriski, kertoo Karjalainen. Hänen mukaansa joka vuosi 11 000 nuorta jää ilman jatkokoulutuspaikkaa.

Valtion tuottavuusohjelma uhkaa karsia työhallinnosta vähintään 1 400 paikkaa vuoteen 2011 mennessä. Jo nyt Helsingissä yhtä työvoimavirkailijaa kohti on noin 200 asiakasta, mikä on reilusti liikaa.

Karjalaisen mukaan tuottavuusohjelma on jo nyt vähentänyt maakunnista työelämäkeskuksia. Työttömiä patistetaan säästöjen varjolla omatoimisuuteen, mutta varsinkin ikääntyvillä työttömillä eivät taidot eivätkä resurssit riitä.

Lea Karjalaisen mukaan inflaatio syö pahiten juuri perusturvaa. Toimeentulotuen perusosalla ei enää tule toimeen. Työttömien järjestötoiminnassa köyhyys näkyy käsin kosketeltavana, arjen jokapäiväisissä yksityiskohdissa.

– Esimerkiksi Euroopan unionin antamia elintarvikeavustuksia jaettaessa ruuat menevät yhdessä humahduksessa. Kaikesta näkee, että ihmisillä ei yksinkertaisesti ole rahaa, sanoo Karjalainen.

Yksinhuoltajat

palveluiden puolesta

Mieltään osoittanut Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto haluaisi veronkevennysten sijasta panostaa enemmän terveydenhuoltoon ja muihin kunnallisiin palveluihin, jotka laman myötä resurssien puutteen vuoksi jätettiin kehittämättä. Jos kuitenkin veronkevennyksistä halutaan pitää kiinni, liiton mielestä ne pitää kohdistaa etenkin pieni- ja keskituloisille.

Tilastojen mukaan yksinhuoltajaperheissä pienituloisuus on kaksi kertaa yleisempää kuin väestössä keskimäärin. Yksinhuoltajaperheistä lähes neljännes sai toimeentulotukea, kun kahden vanhemman perheissä luku oli viisi prosenttia.

Liitto muistutti myös, että Stakesin Köyhyystutkijoiden mukaan 700 miljoonan euron panostuksella voitaisiin köyhyysasteet palauttaa viime vuosikymmenen tasolle. Esimerkiksi vuonna 1994 lapsiköyhyysaste oli neljä prosenttia, kun se kymmenen vuotta myöhemmin oli kolminkertainen.

– Hyvinvointivaltiolla ja tasaisella tulonjaolla on Suomessa tunnetusti laaja kansalaisten kannatus, ja monissa kyselyissä suomalaiset ovat ilmoittaneet nämä tärkeimmiksi politiikan tehtäviksi, muistuttavat liiton edustajat.

Pienipalkkaiset siivoojat

barrikadeilla

Budjettimielenosoitukseen oli saapunut myös Oikeutta siivoojille -liike omine vaatimuksineen.

Kun suomalaisten keskikuukausipalkka huitelee Veronmaksajain keskusliiton mukaan 2 900 euron kieppeillä, jää siivoojan tilipussi vain noin 1 100 – 1 200 euron suuruiseksi. Siinä summassa eivät porvarihallituksen veronkevennykset juuri tunnu, hintojen ja maksujen nousu sen sijaan kyllä.

Liikkeen vaatimus on kohtuullinen: vähintään kymmenen euron tuntipalkka nykyisen vajaan kahdeksan euron sijasta.

– Siivoojan palkalla ei oikein elä, summasi banderollia pidellyt Timo Eränkö, joka on monelle tuttu Lapinlahden Linnut -yhtyeen muusikkona ja lukuisten elokuvien näyttelijänä. Eränkö on myös tehnyt siivoojien kamppailua tukevan kappaleen Oikeutta Metron Siivoojille, joka löytyy Lapinlahden Lintujen viime vuonna ilmestyneeltä levyltä Etiäppäin.

Timo Erängön motiivi mielenosoitukselle on tarve saada massat liikkeelle. Vaikka siivoojien palkasta väännetäänkin etupäässä kättä alan työehtosopimusneuvotteluissa, on hänen mukaansa tärkeää saada myös hallitus huomaamaan pienituloisten toimeentulovaikeudet.

Oikeutta siivoojille on kansainvälinen siivoojien palkkojen ja parempien työolojen puolesta kamppaileva liike, joka rantautui Suomeen parisen vuotta sitten. Liikkeen primus motor on helsinkiläinen metrosiivooja Jarmo Åsnabrygg, joka myös oli mukana budjettimielenosoituksessa. Åsnabrygg kertoi, miten tätä nykyä liikkeellä on osastoja Helsingin lisäksi muun muassa Loimaalla ja Savonlinnassa.

Kansainvälisesti Oikeutta siivoojille on saavuttanut menestystä muun muassa Hollannissa ja Yhdysvalloissa.

Katainen kehuu budjettia

Hieman ennen kello kymmentä Säätytalon edustalle saapui itse budjettineuvottelujen kapellimestari, valtionvarainministeri Jyrki Katainen (kok.). Ministeri asteli median saattelemana vastaanottamaan mielenosoittajien vaatimuksia sekä kehumaan hallituksen budjettia. Katainen ei maininnut, että hallitus pysyttelee neuvotteluissa jo ennalta määriteltyjen budjettiraamien sisällä.

Katainen intoutui erityisesti kehumaan omasta mielestään yhtä merkittävimmistä parannuksista, joita hallitus on nyt budjettiin kirjannut: vaikeasti vammaisille luvataan nyt henkilökohtainen avustaja.

Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen ei jaa Kataisen innostusta asian tiimoilta. Hänen mukaansa kunnat ovat jo nyt voineet harkinnanvaraisesti kustantaa henkilökohtaisen avustajan niitä tarvitseville.

– Jos tästä nyt tulee subjektiivinen oikeus, mistä kunnat saavat lisärahaa henkilökohtaisten avustajien palkkaamiseen? Lakeja sovelletaan kunnissa nytkin resurssien mukaan eikä lakien toteutumista valvota tarpeeksi, huomautti Marja-Leena Kalkkinen.

Väki ihmetteli, mihin oli jäänyt sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.). Hyssälä kyllä saapui paikalle, mutta pahasti myöhässä, kun banderolleja jo kerättiin pois.

MARKO KORVELA