Vain unelma puuttuu

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 23/2006.

Monen kokousedustajan mielestä SAK:n 17. edustajakokouksesta puuttui jotain tärkeää. Mesera Works Oy:n pääluottamusmies Jukka Porkka pohtii, mikä ay-liikkeeltä oikein on kateissa. Hän nostaa esille viimeisimmässä Palkkatyöläinen-lehdessä haastatellun professori Juha Siltalan. Siltala arvostelee ay-liikettä aloitekyvyttömyydestä ja unelmien puutteesta.

– Ay-liikkeen täytyisi itse avata peli, eikä vain yrittää osoittautua vastustajaa realistisemmaksi vastustajan määrittelemässä realismissa, totesi Siltala haastattelussa.

Jukka Porkan mukaan Juha Siltala osuu asian ytimeen. Porkka kaipaa ay-liikkeeltä aloitteita ja unelmia ja harmittelee, miten ammattiliitoilla on taipumus kovan paikan tullen syyllistyä näpertelyyn.

– Suurpääoma vie globalisaatiota ja määrittää sen sisällön. Globalisaatio perustuu puhtaasti rahan valtaan. Meidän ay-liikkeessä pitäisi antaa sille oma sisältö niin, että maailmanlaajuinen riisto loppuu, määrittää Porkka ay-liikkeen tehtävää.

Jukka Porkka ottaa kansainvälisen tason aloitteista esimerkiksi Tobinin veron.

– Kyllä pääomaliikkeet pitäisi laittaa verolle. Tällainen vaatimus voisi olla työväenliikettä maailmanlaajuisesti yhdistävä tekijä, pohtii Porkka.

Psykologisen otteen saaminen olisi tärkeää. Tällä hetkellä niskan päällä on vielä työnantaja.

Työaikaa lyhyemmäksi

Porkka itse toi edustajakokoukseen oman konkreettisen ehdotuksensa työajan lyhentämisestä. Ihmisiä pyritään nykyään pitämään työelämässä entistä pitempään, jopa 68-vuotiaaksi asti. Tämä aiheuttaa haasteita työssä jaksamisessa.

Porkan ehdotuksen mukaan työntekijän täyttäessä 55 vuotta hänen vuotuista työaikaansa vähennettäisiin viisi prosenttia ja sen jälkeen kaksi prosenttia vuodessa, aina eläkkeelle astumiseen saakka. Tämä tapahtuisi tietysti ansiotasoa alentamatta.

– Keppi- ja kuminauhajumppa työpaikalla työaikana on kyllä hyväksi, mutta se ei riitä. On lyhennettävä vuotuista työaikaa, se on oikea vastaus jaksamiselle, toteaa Porkka.

Porkan oma työpaikka Karhulassa vaihtoi puolitoista vuotta sitten omistajaa Metso-konsernilta pienemmälle Mesera-yhtiölle.Uuden työnantajan kanssa on tultu toimeen hyvin. Silti Porkkakaan ei ole voinut olla huomaamatta, miten työnantajien otteet ovat viime vuosina koventuneet kautta linjan.

– Paperin porukkaa pakotetaan polvilleen. Ei voi olla kysymättä, johdetaanko tällaista toimintaa jostain käsin? tuumii Porkka ja viittaa ajatuksenomaisesti kohti Helsingin Etelärantaa.

Nousu ei näy palkkapussissa

Suomi elää nyt talouden nousukautta. Metallialalla on Kymen alueellakin kysyntää ammattitaitoisesta työvoimasta. Jukka Porkka miettii, missä talouden nousukausi lopulta näkyy.

– Näillä tupo-sopimuksilla ei ainakaan työntekijän taskussa, toteaa Porkka hieman kyyniseen sävyyn.

Pätkätyöt ovat kasvava ongelma myös metallialalla. Porkan mielestä pätkätyötä pitäisi tarjota vain niitä haluaville. Pätkätyöt mahdollistavat myös tilastokeinottelun.

– Tilastojen mukaan työttömyys on vähentynyt, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei silti ole lisääntynyt, pohtii Porkka. Tämä viittaa siihen, ettei kokopäivätöitä yksinkertaisesti ole.

Juha Siltala arvosteli SAK:n uutta Muutoksen suunta -ohjelmaa siitä, että se pyrkii inhorealistisesti sopeuttamaan väistämättömältä tuntuvaan tilanteeseen eikä aktiivisesti hae muutosta. Keskusjärjestön ottama linja ei kelpaa Jukka Porkalle eikä monelle muullekaan työpaikkatason ay-aktiiville.

Vaikka pestissään jatkava puheenjohtaja Lauri Ihalainenkin mainitsi puheessaan SAK:n arvot ja unelmat, eivät ne näytä välittyvän kokousasiakirjoihin tai toimintasuunnitelmiin asti. Ay-liike kaipaa edelleen kipeästi uusia tuulia, muutoksen avaimia – ja unelmia.

MARKO KORVELA

SAK luottaa yhä tupoon

SAK:n puheenjohtajana jatkava Lauri Ihalainen tiivisti järjestön tärkeimmiksi tulevaisuuden tavoitteiksi paremman työllisyyden, oikeudenmukaisen tulonjaon ja palkansaajien hyvän ostovoiman kehityksen. Talouspolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee edelleen olla täystyöllisyyden saavuttaminen.

Edustajakokouksen päätöslausuma tukeutuu edelleen vahvasti tupoon.

"SAK on valmis jatkamaan tulopolitiikkaa, sillä kokemus osoittaa, että palkansaajien ostovoiman, työllisyyden, sosiaaliturvan ja työelämän laadullinen kehittäminen sekä solidaarinen palkkapolitiikka onnistuvat parhaiten laajojen talous- ja työmarkkinaratkaisujen avulla", painotetaan lausumassa.

Päätöslausumassa päädytään myös antamaan tuki sekä EU:n perustuslaille että palveludirektiiville.

"EU tarvitsee työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseksi ja päätöksenteon tehostamiseksi uuden

perustuslaillisen sopimuksen", tekstissä todetaan.

Työelämän kansainvälistyminen ja maailman muutosvauhti noteerataan lausumassa heti kärkeen. Voi kysyä, onko ay-liikkeelle globalisaatiossa varattu vain pelkääjän paikka vai onko sillä voimaa ja visioita tavoitella päätöslauselmassa mainittua "ihmiskasvoista" globalisaatiota.

Pätkätyö tapetilla

Edustajakokouksessa pohdittiin uusia keinoja pätkä- ja vuokratyön kuriin saamiseksi.

Kokouksessa hyväksytyn ohjelma-asiakirjan mukaan pätkätyöntekijöiden edunvalvontaa yritetään parantaa tavoittelemalla muun muassa vuokratyöhön pelisääntöjä ja takuupalkkaa. SAK pyrkii myös rajoittamaan vuokratyövoiman käyttöä.

SAK ja jäsenliitot käynnistävät uuden yhteistyömallin rakentamisen. Mallilla helpotetaan työelämään tulevien nuorten ja pätkätyöläisten kynnystä liittyä ammattiyhdistysliikkeeseen.

Paikallinen sopiminen yleistyy ja SAK yrittää varautua tilanteeseen vaatimalla luottamusmiesten asemaan parannusta.

SAK:n valtuuston puheenjohtajana jatkaa Tuire Santamäki-Vuori. Naisten osuus valtuutetuista kasvoi 33 prosentista 41 prosenttiin.

Edustajakokouksessa ei muutettu vuonna 1991 hyväksyttyä SAK:n periaateohjelmaa. Lauri Ihalaisen mukaan oikea aika käynnistää periaateohjelman uudistaminen voisi olla ensi vuonna, kun SAK täyttää 100 vuotta. (TA)