Elvytysten painopiste hukassa
Palkansaajien tutkimuslaitos julkisti oman talousennusteensa helmikuun alussa. Tarjolla olikin todellisia madonlukuja: ennusteen mukaan Suomi vajoaa jyrkästi taantumaan, kun kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonnakin vajaan prosentin. Työllisyys uhkaa heikentyä kahdessa vuodessa jopa 100 000 työpaikalla, mikä nostaa työttömyyden ensi vuonna lähes yhdeksään prosenttiin.
Erityisesti taantuma rokottaa vientiä, jonka määrä jää tänä vuonna lähes 10 prosenttia viimevuotista pienemmäksi. Viennin vaikeuksien ennakoidaan jatkuvan myös ensi vuonna.
Väärin elvytetty
Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ennustepäällikkö Eero Lehto ei ole tyytyväinen hallituksen elvytysyrityksiin ja lisäbudjettiin. Tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan elvytystoimet koostuvat noin 90-prosenttisesti verojen ja työnantajamaksujen kevennyksistä ja vain 10-prosenttisesti julkisen kulutus- ja investointikysynnän lisäyksistä. Painopisteen pitäisi olla aivan toisin päin: kysynnän elvyttäminen parantaisi työllisyyttä enemmän eikä heikentäisi valtiontaloutta läheskään niin paljon kuin veronkevennykset ja työnantajamaksujen alennukset.
– Elvytystoimenpiteiden mittaluokka, vain noin prosentti Suomen bruttokansantuotteesta, on varovainen ja alimitoitettu. Painopiste on virheellisesti ollut verojen ja työnantajamaksujen alentamisessa, sanoo Lehto.
Sen sijaan menot pidetään tiukasti kurissa. Tässä Eero Lehto näkee suomalaisen finanssipolitiikan pitkän linjan, jossa ylintä valtaa käyttää valtiovarainministeriö. Reaaliset menokehykset on kiristetty tiukalle, eikä niitä parane ylittää edes taloudellisen taantuman uhatessa.
Lisäbudjettia laatiessaan hallitus kuitenkin korotti kehyksiä 219 miljoonalla eurolla, mikä osoittaa, että raameja voidaan rukata kesken budjettikaudenkin. Tämä kertoo siitä, että liikkumavaraa taloudessa on, jos vain poliittista tahtoa löytyy.
Veronalennukset tehottomia
PT:n arvion mukaan vuoden 2009 ensimmäisessä lisäbudjetissa valtion olisi pitänyt eräiden verojen alennusten ja kelamaksun poiston aiennuksen sijaan lisätä menojaan kuluvalle vuodelle. Yleinen ansioveron alennus lisää jonkin verran ostovoimaa – mutta:
– Alennus kohdentuu kaikille ja erityisesti suurituloisille, mikä ohjaa rahavirtoja pikemminkin säästämiseen kuin kulutukseen. Elvytyspakettiin ei sisälly mitään tulonsiirtoja vähävaraisimmille, joilla ei ole ansiotuloja, harmittelee Lehto. Veronalennusten suosiminen on hallituksen kokoomusvetoista politiikkaa.
Lehdon mielestä yritysten kela-maksujen poisto on elvytyksen kannalta tehotonta ja se tehtiin aivan liian aikaisessa vaiheessa.
Hallitus arvioi, että kela-maksujen poisto toisi Suomeen 10 000 työpaikkaa lisää. PT:n erikoistutkijan Pekka Sauramon mukaan hallituksen laskelmat perustuvat pelkille uskomuksille. Ei ole mitään takeita siitä, että yrityksille annettavat vero- tai muut helpotukset muuttuisivat työpaikoiksi.
Kuntasektori kaipaa investointeja
Suomen talouden nykytilanteelle on PT:n mukaan ominaista vajaa kysyntä eikä niinkään luoton huono saatavuus. Järkevää elvytystä olisi siten kuntasektorin voimakkaampi tukeminen sekä suorat investoinnit.
Eero Lehto vertaa Suomea länsinaapuri Ruotsiin, jossa valtaa pitää myös porvarihallitus. Ruotsissa talouden elvytysmenetelmät ovat samankaltaisia kuin Suomessa, mutta naapurimaassa investoidaan huomattavasti enemmän kuntasektorille ja julkisen kysynnän kasvattamiseen.
Kuntaliiton arvioiden mukaan yhteisöverojen romahtaminen pienentää kuntien verotuloja tänä vuonna arviolta noin 500 miljoonaa euroa, kun taas kustannukset lisäävät kuntien menoja yhteensä noin 1 500 miljoonaa euroa. Tästä syntyvä noin kahden miljardin euron rahoitusaseman heikkeneminen vastaa kuntaveron korottamista yli kahdella prosenttiyksiköllä. Ilman valtion lisäpanosta kuntien verotus uhkaa kiristyä merkittävästi.
MARKO KORVELA