Hallituksen työllisyyspolitiikka ohuella pohjalla
Jos uuden hallitusohjelman työllisyyspolitiikan linjaa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se voisi olla "markkinahenkinen". Valtion ja kuntien työllisyystoimien sijasta hallitusohjelma korostaa yritysten tukemista.
Tavoitteet ovat komeat: 80 000 – 100 000 uutta työpaikkaa ja työttömyysasteen painaminen alle viiden prosentin.
Tavoitteisiin yritetään pyrkiä muun muassa lakkauttamalla nykyinen työministeriö ja siirtämällä sen toiminnot kauppa- ja teollisuusministeriön yhteyteen. Ensi vuoden alussa perustettavan uuden työ- ja elinkeinoministeriön, "superministeriön", johtoon astuu keskustan Mauri Pekkarinen.
Ympäripyöreää tekstiä
Helsingin työttömät ry:n toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola tutkii hallitusohjelmaa skeptisellä mielellä. Myös hän on pannut merkille ohjelmasta huokuvan markkinahenkisyyden.
Kantolan mielestä on rohkea veto pyrkiä alle viiden prosentin työttömyysasteeseen, mutta mille tämä pyrkimys perustuu, se ei ohkaisesta hallitusohjelmasta selviä.
Teksti on Kantolan mukaan työllisyyspolitiikan osalta ympäripyöreää. Köyhyyden vähentämisestä kyllä puhutaan.
– Silti esimerkiksi pienituloisten kohdalla tulevat erilaiset kunnalliset palvelumaksut nousemaan. Me HeTyssä olemme taas pyrkineet siihen, että maksut pitäisi poistaa kokonaan. Myös kaavaillut energiaveron korotukset kohdistuvat pienituloisiin, pohtii Kantola. Hänen mukaansa köyhyys ei poistu sillä, että vaikkapa tutkimusmäärärahoja nostetaan.
Suomen talous on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Nyt olisi mahdollista parantaa pienituloisten asemaa roimasti.
Hallituksen lupaamista veronkevennyksistä pääosa kohdistuu palkansaajiin. Eläkeläisten verotusta ja opintorahaa sentään korjataan Kantolan mielestä oikeaan suuntaan, mutta vaikkapa työttömän peruspäivärahaan on luvassa vain minimaalista parannusta.
– Työttömän peruspäivärahan pitäisi olla noin 35 euron tasolla per päivä, laskeskelee Kantola.
Kantola ei myöskään usko, että kaavaillut palkkatulojen veronkevennyset vähentäisivät merkittävästi työttömyyttä.
Pitkäaikaistyöttömyys ongelma
Vaalien alla eri puolueet lupasivat työttömillekin paljon hyvää ja kaunista. Nyt hallitusohjelmassa luvataan lähinnä tehokkuutta ja kannustavuutta. Työttömän kannalta nämä ovat useimmiten kirosanoja.
– Kannustukset merkitsevät usein esimerkiksi sitä, että työttömyyspäivärahakautta lyhennetään ja työttömyysturvan taso laskee nopeasti työttömyyden jatkuessa, sanoo Kantola.
Työministeriön toiminnassa on Kantolan mukaan ollut paljon parantamisen varaa. Työvoimapoliittiset aktivointitoimenpiteet eivät aina tehoa parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka hyviä kokemuksia on esimerkiksi alanvaihtokursseista. Niiden kautta moni työtön on päässyt kiinni työelämään.
Ratkaisevin kysymys Kantolan mielestä on kuitenkin se, mitä tapahtuu laajalle pitkäaikaistyöttömien joukolle. Hallitusohjelma jättää työllistymisen markkinoiden varaan ja keskittyy "mahdollistamaan yrityksille kannattavan työllistämisen." Sen sijaan julkisen sektorin työllistäminen on koko ajan laskenut, kun tilanteen pitäisi olla päinvastainen.
– Pitkäaikaistyöttömien on vaikea kilpailla yrityslähtöisillä työmarkkinoilla, huomauttaa Kantola.
Halpatyön markkinat?
Hallitusohjelmassa esitetään yhdeksi työttömyyden syyksi sitä, miten työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät nykyisellään kohtaa.
Anna-Maria Kantola tuntee työvoimatoimistojen arjen. Nyt tarvittaisiin reilusti aktiivisempaa ja ammattitaitoisempaa työnvälitystoimintaa. Ongelmana on esimerkiksi työvoimavirkailijoiden heikko palkkaus.
Hän huomauttaa, miten vaalikampanjan aikana kokoomuksen eräs keskeisistä teemoista oli työllisyys.
– Jyrki Katainen nosti esiin HeTynkin katukeittiöllä esitetyn ajatuksen, miten työttömiä pitäisi kohdella yksilöinä. Missä se nyt näkyy ohjelmassa? ihmettelee Kantola.
Nykyisellään työttömät ovat vain säilössä kortistossa.
– Työttömät ovat yksilöitä, eivät vain yhtenäistä, harmaata massaa. Myös työtön haluaa tulla kohdelluksi ensisijaisesti ihmisenä, sanoo Kantola.
Matalapalkkatukea tullaan ohjelman mukaan kehittämään edelleen.
– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että köyhyys jatkuu, kun ihmiset tulevat alhaisilla palkoilla hädin tuskin toimeen, toteaa Kantola ja kysyy, syntyykö meille monen luokan työntekijöitä, halpatyön markkinat.
Ei sanelupolitiikkaa
Kantola on nyt odottavalla kannalla ja haluaa nähdä hallituksen varsinaisen työvoimapoliittisen ohjelman. Hänen mukaansa uusi "superministeriö" ei sinänsä työllisyyttä paranna.
Kantolan mielestä nyt olisi tärkeää, että työllisyyttä hoidettaisiin yhteistyössä, ilman sanelupolitiikkaa. Kepillä uhkailemalla ei työllisyys kestävällä tavalla parane.
– Julkinen sektori, kaupungit ja valtio on nyt pistettävä ottamaan vastuuta työllistämisestä nyt, kun siihen on selkeästi mahdollisuuksia.
Porvarihallituksen asennetta työllisyyspolitiikkaan kuvaa hyvin ministeri Pekkarisen lausunto, jonka mukaan työllisyyspolitiikka ei ole osa sosiaalipolitiikkaa vaan tarkoitus on ennen kaikkea tarjota elinkeinoelämälle työvoimaresursseja.