EU-kritiikki voimistunut – mitä Suomi tekee EU:n puheenjohtajana?
Suomalaiset suhtautuvat useimpia muita eurooppalaisia kriittisemmin Euroopan unioniin. Viime sunnuntaina julkaistun mielipidetiedustelun mukaan vain 23 prosenttia suomalaisista kannattaa EU:n perustuslain hyväksymistä eduskunnassa. Sunnuntaisuomalaisen teettämän gallupin mukaan 57 prosenttia haluaa, että perustuslaista järjestetään kansanäänestys.
Suomi toimii heinäkuun alusta tämän vuoden loppuun EU:n puheenjohtajana. Hallituksen tavoitteet puheenjohtajakaudella kulkevat aivan eri suuntaan kuin kansalaisten.
Hallitus ajaa kovaa EU-linjaa
Matti Vanhasen ja Eero Heinäluoman johtama hallitus aikoo tuoda Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kaatuneen EU:n perustuslakiesityksen Suomen eduskunnan ratifioitavaksi. Suomen hallitus ajaa myös useimpia muita hallituksia kovempaa linjaa EU:n palveludirektiiviin, vaikka se uhkaa julkisia palveluja ja työehtosopimusten yleissitovuutta.
Puheenjohtajakauden asialistalle on tulossa myös useita muita tärkeitä ratkaisuja. EU-johtajat aikovat päättää Suomen puheenjohtajakauden aikana palveludirektiivin lisäksi muun muassa EU:n tavoitteista Kioton ilmastosopimuksen jatkoa koskeviin neuvotteluihin, energiapolitiikasta, suuryhtiöiden lobbaamasta kemikaaliasetuksesta, uusista askelista EU:n oikeus- ja poliisitoimissa sekä Lissabonin strategiaksi kutsutun kilpailukykyohjelman seurantatoimista.
Suomen puheenjohtajakaudella pidetään huippukokous Aasian maiden kanssa. EU joutuu ottamaan kantaa Lähi-idän tilanteeseen, jota kärjistävät entisestään USA:n uhkaukset iskuista Iraniin ja Israelin koventuneet otteet Palestiinaa vastaan. Suomen edellisellä puheenjohtajakaudella Paavo Lipposen hallituksen yksimielisin päätöksin käynnistetyn sotilaallisen toiminnan kehittämisessä edetään EU:n taistelujoukkojen kokoamisen myötä sanoista tekoihin.
Lisäksi Maailman kauppajärjestön neuvottelukierroksen ratkaisut maataloutta ja palvelukauppaa koskevista sopimuksista saattavat jäädä Suomen puheenjohtajakaudelle.
Mielenosoitus Eurooppa-päivänä
Vaihtoehto EU:lle –kansalaisliikkeen aloitteesta järjestetään Eurooppa-päivänä 9.toukokuuta eduskuntatalolla mielenilmaus, jossa vastustetaan EU:n perustuslain ratifioimista ja luovutetaan 50 000 suomalaisen allekirjoittama adressit, joissa vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä jos perustuslakia aiotaan kuitenkin ratifioida.
Kansanäänestysliikkeen, VEU:n ja muiden adresseja keränneiden järjestöjen lisäksi eduskuntatalolle toivotaan Eurooppa-päivänä kello 15 mahdollisimman monia esittämään vastalauseensa hallituksen yrityksille herättää henkiin muualla jo kaatunut perustuslakiesitys.
Perustuslain ratifiointi on farssi
EU:n perustuslain hyväksymistä kannattavat eduskunnassa keskustan, SDP:n ja kokoomuksen eduskuntaryhmät. Pääosa Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajista olisi valmis hyväksymään perustuslain, mutta ei halua tehdä sitä ilman kansanäänestystä eikä nyt kun perustuslaki ei kuitenkaan tule tässä muodossa kaikissa EU-maissa hyväksytyksi.
Suomen kommunistinen puolue vastustaa perustuslakia, koska se kaventaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, alistaa hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteet markkinoiden vapaudelle, militarisoi EU:ta ja kytkee unionia Natoon. SKP:n tavoitteena on toisenlainen Eurooppa, joka ei perustu pääoman ylivaltaan, maanosan jakamiseen eikä kilpailemiseen työtätekevien ihmisten ja kehitysmaiden kustannuksella. (TA)