Suuruudenhullu Pirkkahalli
Muhiiko uusi kaavasoppa Tampereella? Kysymys on aiheellinen Pirkkahallin (kapulakielellä Tampereen messu- ja urheilukeskus) laajennussuunnitelmien paljastuessa kaikessa laajuudessaan. Kuvaavaa prosessille on, että Aamulehti saa tiedot asiasta puoli vuotta aiemmin kuin asianosaiset lähialueiden asukkaat, joita lain mukaan pitää kuulla.
Kuplan mittasuhteita kuvaa myös se, että kustannusarvio on nykyisellään noin 150 miljoonaa euroa. – Hanke on nykyisessä laajuudessaan täysin epärealistinen. Kaavoituksen lainmukaisuus on kyseenalainen, siihen liittyvät tutkimukset ja selvitykset ovat riittämättömiä ja siinä on suuria sisällöllisiä ongelmia, sanoo kaavahankkeesta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle tehnyt kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (SKP).
Laskelmat ja
visiot pettävät
Hän toteaa, että asukkaat on tietoisesti pidetty kaavoitusprosessin ulkopuolella. Kaava tuli vireille syyskuussa 2005, mutta vasta vajaat kaksi vuotta myöhemmin asukkaat saivat tietää laajennuksen olevan kymmenkertainen julkisesti nähtävillä olleeseen kaavoitusohjelmaan verrattuna.
– Voidaanko sanoa lain edellyttämän varhaisen osallistumisen ja avoimen tiedottamisen toteutuneen, kun asukasosallisilla on pitkään ollut väärä käsitys jopa laajennuksen desimaalipilkun paikasta? Myöskään tornihotellista tai massiivisesta parkkihallista ei asukkaille kerrottu alkuperäisen kaavan yhteydessä, sanoo Jari Heinonen.
Esimerkkinä sisällöllisistä ongelmista Heinonen mainitsee mm. sen, että vuoteen 2030 ulottuva liikennearvio parkkipaikkatarpeineen on tehty henkilöautoliikenteen mukaan, vaikka taloudelliset ja ekologiset seikat pakottavat satsaamaan erilaisiin joukkoliikennemuotoihin.
– Modernin messukeskuksen logistiikkaan kuuluu olennaisena osana raideliikenne ja pysäköintitarpeen minimointi. Liikennemäärien vaikutuksesta ilmanlaatuun ja ihmisten terveyteen on vain ennakkolausuntoja, ei lain vaatimia tutkimuksia, sanoo Jari Heinonen.
Näin mittavan laajennuksen epärealistisuutta kuvaa Heinosen mielestä se, että kaavoitus on mitoitettu huimasti kasvavien käyttäjämäärien perusteella. Tosiasia kuitenkin on, että hallien käyttöaste on noin 20 prosenttia ja kävijämäärä on pudonnut 30 000:lla vuodesta 2006 vuoteen 2007.
Osavoitoista kohti
kokonaisvoittoa
Suuruudenhullu hanke on saanut kansalaiset liikkeelle. Lähialueen asukkaat Härmälän kaupunginosassa ja tamperelainen jalkapalloväki ovat tuohtuneet suunnitelmista, jotka toisivat matalasti rakennettuun Härmälään jopa 16-kerroksisen hotellin ja pahimmillaan 40 metriä korkeita halleja sekä peittäisivät jalkapallokenttiä VIP-parkkipaikkojen alle.
– Kansalaisliikkeen vaatimuksesta on muutamia osia hankkeesta vedetty pois. Tällaisia ovat Ilmailunkadun useampikerroksiset parkkibunkkerit sekä jalkapallokenttien muuttaminen pysäköintitiloiksi. Tämä on jälleen osoitus siitä, että kansalaistoiminnalla saadaan muutoksia aikaan.
Asukkaiden mielestä hotellin korkeus ei saisi ylittää nykyisten rakennusten tasoa. Myöskään maamerkiksi hotellia ei tarvita, sillä alueella on jo kuvanveistäjä Kimmo Kaivannon Leonardo-veistos. Vanhat pallokentät on säilytettävä nurmikenttinä, sillä niillä on korvaamaton merkitys lasten ja nuorten liikuntaharrastukselle.
– Osavoitto ei kuitenkaan riitä. Nyt on jatkettava kamppailua näiden tavoitteiden puolesta koko hankkeen muuttamiseksi realistiselle pohjalle ja demokratian palauttamiseksi valmisteluprosessiin. On kyse kaupunkilaisten rahoista, sillä 4,5 miljoonan euron vuosibudjetilla toimiva Tampereen Messut ei kykene rahoittamaan hanketta, sanoo Jari Heinonen.
HANNU OITTINEN