Miksi on syytä sanoa EI uudelle EU-sopimukselle?

Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 39/2007

EU-maiden johtajat sopivat Lissabonin huippukokouksessa uudesta Euroopan unionin perussopimuksesta. Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä hylättyä perustuslakia ajetaan nyt läpi toisella nimellä ja jaettuna kahteen osaan – Sopimus Euroopan unionista ja Sopimus Euroopan unionin toiminnasta.

Suomen hallitus aikoo tuoda sopimuksen eduskunnan ratifioitavaksi helmikuussa, ja ilman kansanäänestystä.

Suomen kommunistinen puolue vastustaa esitettyä perussopimusta. Samoin tekevät muut EU-maiden kommunistiset ja radikaalit vasemmistopuolueet, Yhtyneen vasemmiston ryhmä EU-parlamentissa, Euroopan vasemmiston puolue, useiden maiden ammattiliitot, Euroopan Attacit ja monet muut kansalaisliikkeet.

Tähän artikkeliin on koottu kahdeksan keskeistä syytä sanoa EI uudelle EU-sopimukselle. Ne ovat myös perusteita sille, miksi vaadimme sopimuksesta kansanäänestystä.

1. Kansalaiset sivuutettu

Perussopimus koskee jokaista EU-maiden kansalaista, mutta kansalaiset on sivuutettu sopimuksen valmistelussa ja päätöksenteossa.

Kun euroeliitin sopima EU:n perustuslakiesitys törmäsi kansalaisten laajaan vastustukseen, yritetään se viedä nyt läpi toisella nimellä ja välttäen kansanäänestyksiä. Perustuslain sijasta puhutaan sopimuksista, lakien sijasta asetuksista ja direktiiveistä. Sopimuksesta on jätetty pois perustuslakiesitykseen sisältyneet maininnat unionin symboleista (lippu, hymni ja motto).

Valmistelun epädemokraattisuutta kuvaa se, että satojen artiklojen ja sivujen sekä kymmenien liitteiden sopimustekstejä ei edes julkaistu kokonaisuutena ennen kuin hallitusten päämiehet hyväksyivät ne.

2. Vahvistaa uusliberalismin säännöksi

Sopimuksella on tarkoitus tehdä markkinoiden ja pääomaliikkeiden vapauteen perustuvasta uusliberalistisesta politiikasta sääntö, jolle kaikki muu on alisteista. Se institutionalisoidaan määrittelemällä oikeistolaiset opit "kilpailukykyisestä sosiaalisesta markkinataloudesta" ja markkinaehtoisen talouspolitiikan normit perustuslain kaltaiseksi normiksi.

Kun "vapaan kilpailun" kirjaaminen perustuslain 3. artiklassa unionin tavoitteeksi herätti laajaa vastustusta, on se jätetty pois uuden sopimuksen 3. artiklasta. Sama asia on kuitenkin kirjattu muihin artikloihin. Lisäksi Lissabonissa sovittiin pöytäkirja 6, jonka mukaan "3. artiklan mukaisiin sisämarkkinoihin kuuluu järjestelmä, jolla taataan, ettei kilpailu vääristy".

Lisäksi sopimuksessa "kielletään rajoitukset, jotka koskevat pääomaliikkeitä" ja annetaan unionille "yksinomainen toimivalta sisämarkkinoiden kilpailusääntöjen vahvistamisessa".

Sopimukseen on otettu sellaisenaan talous- ja rahaliiton kriteerit, joissa rahamarkkinoiden vapaus ja hintavakaus syrjäyttävät työllisyyden, julkisten palvelut ja sosiaalisen Euroopan tavoitteet. EU:lle annetaan myös valta "varmistaa" jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalipolitiikan yhteensovittaminen näihin puitteisiin.

3. Voimistaa yksityistämistä

Ehdotettu sopimus antaa unionille oikeuden päättää neuvoston – eli jäsenvaltioiden hallitusten – enemmistöllä siitä, mitkä ovat julkisia palveluja ja mitä palveluja on pakko kilpailuttaa.

EU saa vallan tehdä muun muassa palveluja koskevia kauppasopimuksia. Tämä koskee esimerkiksi Maailman kauppajärjestön GATS-sopimusta palvelujen vapaakaupasta.

Laajaa huolta julkisten palvelujen kohtalosta rauhoitellaan sillä, että sopimukseen liitettiin pöytäkirja 9. Sen mukaan kansallisten ja paikallisten viranomaisten "keskeinen asema ja laaja harkintavalta" palvelujen järjestämisessä kuuluvat unionin arvoihin eikä sopimus rajoita jäsenvaltioiden valtaa järjestää "yleistä etua koskevia, muita kuin taloudellisia palveluja".

Viime kädessä EU-tuomioistuin ratkaisee sen, mikä tällaisen pöytäkirjan merkitys on. Joka tapauksessa on selvää, että sopimuksen mukaiset Emu-kriteerit ja pääomaliikkeiden vapauteen liittyvä veronkierto rajoittavat julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta.

Sopimus ja siihen liittyvä Euratom-sopimus tähtäävät myös yhteisiin energiamarkkinoihin, mikä on omiaan vahvistamaan suurten kansainvälisten energiayhtiöiden asemaa....

YRJÖ HAKANEN

Kirjoittaja on SKP:n puheenjohtaja