Afganistan: Naton harjoituskenttä muihinkin sotiin

14.08.2009 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 29/14.8.2009

Heinäkuussa ilmestyi yhdysvaltalaisen Nato-asiantuntijan Rick Rozoffin artikkeli hätkähdyttävällä otsikolla "Afganistan: Venäjän vastaisen sodan harjoituskenttä. Nato kouluttaa Suomea ja Ruotsia Venäjän vastaista konfliktia varten". Jatkamme artikkelin selostamista. Ensimmäinen osa ilmestyi Tiedonantajassa 7. tätä kuuta.




Suomi, Ruotsi ja merentakaiset sodat



Rozoff noteeraa Helsingin Sanomissa 12. kesäkuuta julkaistua eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön haastattelun, jossa tämä puhui käynnissä olevasta salaisesta kampanjasta Suomen työntämiseksi Natoon.


Niinistö luonnehti prosessia seuraavasti: "Pitkälle hiljaisen sopimisen logiikka on viety niissä ajatuksissa, joissa Suomen tiiviimmän osallistumisen Afganistanissa arvellaan tuottavan meille Yhdysvalloilta ja Natolta turvallisuuspisteitä."


Niinistö listasi useita esimerkkejä siitä, miten Nato kuljettaa Suomea täyteen jäsenyyteen ilman julkista keskustelua tai laillista käsittelyä. Viitaten Nato-yhteensopivien taistelukoneiden hankintaan hän sanoi, että "se oli hiljainen esisopimus luottaen siihen, että täydennykset ja aseet tulevat perässä".


Hän mainitsi myös Suomen osallistumisen Naton nopean toiminnan joukkoihin sekä EU:n pohjoisiin taistelujoukkoihin:


"Kaikki eurooppalainen puolustustoiminta on aina Naton sateenvarjon alla. Entäpä, jos EU olisikin kollektiivina Naton jäsen? Mitä Suomi silloin tekisi? Eroaisiko Suomi? EU pyrkii nyt esiintymään kaikissa organisaatioissa kollektiivina. Miksi turvallisuuspolitiikka olisi suuri poikkeus?", Niinistö kysyi.


Rozoff muistuttaa, että aivan samanlaista kampanjaa käydään Ruotsissa, jossa Suomen tavoin enemmistö kansalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä.




Globaalit taistelujoukot ja sota Kaukasiassa



Rozoff selostaa seuraavaksi, miten Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt vieraili 21. heinäkuuta Naton päämajassa Brysselissä selostamassa Ruotsin EU-puheenjohtajuuskauden prioriteetteja ja ilmaisi tukensa EU:n taistelujoukkoja koskevalle konseptille, jonka mukaisesti noin 1500 sotilasta kolmesta tai useammasta maasta on hälytysvalmiudessa kuuden kuukauden rotaatiolla.


Bildt sanoi, että Euroopalle on maailmassa "valtava tarve" ja että paras tapa EU:lle parantaa kriisinhallintakapasiteettiaan on unionin Lissabonin sopimuksen toteuttaminen. Bildt sanoi, että taistelujoukkojen on oltava valmiina sijoitettavaksi kymmenen päivän sisällä.


Bildt myös kertoi, minne joukkoja pitäisi sijoittaa tulevaisuudessa. Hän toivoi muiden EU:n ulkoministerien tukevan EU:n rauhantarkkailutehtävän pidentämistä yhdellä vuodella Georgiassa ja sanoi vaativansa EU:lle oikeutta tarkkailla tilannetta kahdella alueella eli Abhasiasa ja Etelä-Ossetiassa.


Bildt siis viittasi EU:n tarkkailijoiden ja joukkojen uudelleen sijoittamiseen Georgian Abhasian ja ja Etelä-Ossetian vastaisille rajoille. Rozoff tulkitsee Bildtiä niin, että käytännössä tämä ei tunnusta, että kyse on kolmen naapurivaltion kansallisista rajoista vaan että Abhasia ja Etelä-Ossetia ovat osa Georgiaa. Venäjä, joka on tunnustanut kummankin itsenäisyyden, on eri mieltä ja vastustaa EU:n joukkojen palaamista alueelle, missä ne Abhasian syytöksen mukaan harjoittavat yhteistoimintaa Mihail Saakashvilin hallituksen kanssa hyökkäysten tekemisessä sen aluetta vastaan.


Se mitä Bildt itse asiassa ajaa takaa, on Rozoffin mukaan käytännössä huomattavasti vakavampaa ja paljon pahemmin konfliktin vaaraa lisäävää kuin vuoden takainen sota.


Georgian parlamentin puolustus- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Givi Targamadze vaati 21. heinäkuuta Venäjän joukkojen vetäytymistä Abhasiasta ja Etelä-Ossetiasta ja katsoi, ettei laajennettu tarkkailu ole Georgian kannalta tärkeää. "USA:n joukkojen osallistuminen tehtävään tulee kuitenkin olemaan askel eteenpäin."


Rozoffin mukaan tämä tarkoittaa, että EU:n joukot tulevat tunkeutumaan Etelä-Kaukasian konfliktivyöhykkeille ja USA:n joukot tulevat toimimaan sisäpuolisena Troijan hevosena. "Jos tämä skenaario toteutuu, maailman kahden suuren ydinasemahdin joukot voivat joutua vastatusten seuraavassa sodassa."



....



ERKKI SUSI

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Arkiston arkiston artikkeli