KAPEAHARTEINEN MIES: Kuin toisesta maailmasta
Kun Suomen mitalisade Torinon olympiakisoista on vasta alkanut, on syytä pitäytyä perimmäisten kysymysten äärillä.
Valtakunnan ykköslehti teki sen. Antoi Gallupin hoitaa. Mitä lajeja suomalaiset eniten arvostavat? Mäkihyppyä, jääkiekkoa ja murtomaahiihtoa. Prosenttiluvuin 59-42 väliltä.
Yhdistetty sai sentään 18 % (onpa siitä ja Hannu Mannisesta melskattukin), mutta taitoluistelu (Susanna Pöykiö ja kumppanit) vain 5. Ja lumilautailu, tuo iloisten veikkojen juttu, sai vain 4 prosentin kannatuksen.
Eihän sen näin pitänyt mennä: äijäthän ovat kuin kahdesta eri maailmasta, lökäpöksyt naureskelevat ja ovat hymyssä suin, mäkimiehet vain murjottavat, lätkäpojat aina peitset tanassa.
Kaksi eri maailmaa.
* * *
Räväkästi mielipiteitä laukovan Apu-lehden konserniin kuuluvan Urheilulehden hurjan kiekkofanaatikon Petteri Sihvosen mukaan kiekkoilumme on nyt vedenjakajalla. "Jos tulee menestystä, tarvittavat uudistukset siirtyvät tuonnemmaksi." Jos menestystä ei tule, "edessä on suuri putsaus, savotta ja taistelu jääkiekkoperheessä".
Samalla lukija saa tietää, että Jellonat jakavat myös median: Alman lehdistö (Aamulehti ja Iltalehti) linnoittautuu kiekkoliiton (Kummolan, kok) propagandaosastoksi ja erkkolaiset edustavat kriittistä leiriä.
Näin siis. Sihvonen itse on sitä mieltä, että Jellonat kamppailevat sijoista 4-6.
Nähdään kohta miten vanhat vaarit jaksavat.
* * *
Vaikka Torinon kisojen mahtavasta avajaisnäytelmästä on jo viikko, se yhä askarruttaa. Mitä maailmaa se kuvasi? Tätä meidän maailmaamme vai sitä toista?
Sattui niin että samanaikaisesti Salossa, Suomen tasavallassa, paljastettiin maailmankuulun yhdysvaltalaisen valokuvaajan Mary Ellen Markin valokuvanäyttely.
Mary Ellen on jo 65-vuotias. Mutta hän on ollut uskollinen tyylilleen alusta lähtien. Hän kuvaa sitä toista todellisuutta. Sitä joka ei pääse julkisuuteen televisiossa, aikakauslehdissä ja muussa mediassa.
Ihmisten tavallista, usein ankeaa arkea.
Julkisuuteenhan pääsevät vain hallitusherroista, julkkiksista, pintaliippareista,
suuronnettomuuksista, sodista ja muista uutiskynnyksen ylittävistä otetut valokuvat.
Eivät tavalliset ihmiset ja heidän elämänkohtalonsa.
Torinon avajaisspektaakkeli taisi olla tätä pintakiiltoa, teknotodellisuutta, jolla ei ole paljoakaan tekemistä tavallisen elämän kanssa.
Onko koko olympialainen huippu-urheilu samassa kategoriassa?
* * *
Jenkkiliput liehuvat iloisesti monissa olympiakisojen katsomoissa. Samanaikaisesti USA käy katkeraa sotaa Irakissa ja sen sotilaat eri puolilla maailmaa pitävät yllä erilaisten sortovaltojen kulisseja.
Ymmärtävätkö nämä rikkaitten perheitten hymyilevät, lippuja heiluttavat vesat, että tuon tähtilipun johdolla on tehty lukemattomia rötöksiä ihmisyyttä vastaan. Että sen varjossa heidän omassa maassaan on viety lähes loppuun alkuperäiskansojen tuhoaminen, toteutettu hirvittävä, lukemattomia uhreja vaatinut orjien sortokausi ja yhä jatkuva köyhien ja oikeudettomien ihmisten alistaminen.
Demokratian nimissä tietenkin!
Mutta olympiakisathan ovatkin siitä toisesta maailmasta.