Terveyden eriarvoisuus valtava

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 18 / 8.5.2009

Rikas on rikas ja köyhä köyhä eliniällä ja toimintakykyisillä elinvuosillakin mitattuna.

– Kansanterveys on kohentunut erittäin nopeasti viime vuosikymmeninä. Tämä ei koske kuitenkaan köyhintä kansanosaa, jonka terveys on, päinvastoin, heikentynyt, kertoi Kimmo Leppo, sosiaali- ja terveysministeriön hiljan eläköitynyt ylijohtaja. Leppo alusti Suomen sosiaalifoorumin keskustelussa, jonka järjestivät Terveysrintama & Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto.

– Hyväosaisella on edessään 11 toimintakykyistä elinvuotta köyhää enemmän, Leppo havainnollisti.

OECD:n vuonna 2004 tekemässä vertailevassa tutkimuksessa Suomi sijoittui USA:n ja Portugalin kanssa jumbosijalle terveydenhuollon tasa-arvoisessa saatavuudessa.

– Köyhät myös käyttävät terveyspalveluja huomattavasti hyväosaisia vähemmän, Leppo lisäsi.

TSIL:n Marja-Leena Kalkkinen havainnollisti esimerkein, miksi näin on.

– Perusterveydenhuollon asiakasmaksut ja isot lääkkeiden omavastuut aiheuttavat sen, että köyhällä ei ole varaa hoidattaa itseään.

Lisäksi Kalkkinen korosti, että potilaan on tänä päivänä tunnettava oikeutensa saadakseen tarpeellista hoitoa kunnallisen terveydenhuollon resurssien supistuttua.

Terveyskeskusmaksuilla ei ole budjettirahoituksellista merkitystä, mutta palvelujen käyttöä ne ohjaavat sitäkin enemmän. Perusterveydenhuollon ongelmia lisää myös palveluseteliuudistus, jolla "taataan yhdenvertainen asema eri palveluntuottajille" eli pyritään yksityistämään perusterveydenhuolto.

Leppo toi lisäksi esiin 2000-luvulla tehdyn ihmiskokeen, alkoholiveron laskun, mikä on lisännyt rajusti alkoholikuolemia erityisesti naisilla.

Kuinka terveydenhuollon markkinoita synnytetään

Ylilääkäri Antti Holopainen käsitteli terveydenhuollon markkinoiden synnyttämistä esimerkkinään Lahti.

– Lahdessa lakkautettiin 90-luvun alussa toimiva omalääkärijärjestelmä, lamaan vedoten. Terveyskeskusten henkilökunta oli tuolloin pysyvää ja sitoutunut työhönsä, itsekin terveyskeskuslääkärinä työskennellyt Holopainen kertoi.

Säästöt synnyttivät kaaoksen ja lääkärien paon, jota paikkaamaan palkattiin keikkalääkäreitä, mikä tuli kalliiksi. Pelastakseen nahkansa poliitikot ja terveyskeskuksen johto päättivät ruveta yksityistämään terveydenhuoltoa MedOne:lle, perusteena keikkalääkäreitten kallis hinta.

Nykyisin Lahdessa puolet terveyskeskuksista on yksityistetty. Koko maassa on noin 60 MedOne:n pyörittämää terveyskeskusta. Ulkoistetuilla terveysasemilla lääkärien vaihtuvuus on kunnallisia suurempaa ja lääkäreiden määrä räikeästi alimitoitettu. Ulkoistetut terveysasemat ovat saaneet Lahdessa myös kritiikkiä muun muassa kouluterveydenhuollon heikosta hoidosta.

Taustalla uusliberalistinen ideologia

Kuinka on mahdollista, että Lahden kaltainen "puhallus" voitiin toteuttaa?

– Taustalla oli tyypillinen uusliberalistinen toimintamalli markkinaraon synnyttämiseksi, toteaa Holopainen. – Lamasäästöjen varjolla romutettiin julkisia palveluita, media rummutti yksityistämisen autuutta, MedOne:n johto lobbasi häpeämättömästi poliitikkoja ja virkamiehiä.

Kun ensimmäinen terveysasema Lahdessa yksityistettiin vuonna 2003, keräsivät pääasiassa kommunistit lähes 2 000 allekirjoitusta yksityistämistä vastaan. Valtaosan adressin nimistä keräsi muuten tuolloin vasta 16-vuotias lukiolainen Anna-Mili Tölkkö.

Adressi pyrittiin vaikenemaan kuoliaaksi sekä median, että kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden puolelta.

KALLE HERNBERG