Miljoonia rikkaille, murusia köyhille
Vanhasen-Heinäluoman hallitus on tehnyt esitystä vuoden 2007 valtion talousarvioksi poikkeuksellisen hyvässä taloudellisessa tilanteessa, jonka tuloksena valtiolle on tullut rutosti ylimääräistä rahaa. Valtio suorastaan rypee rahassa. Tämän luulisi leimaavan budjettiesitystä. Näin ei kuitenkaan ole. Linjana ovat tulonsiirrot rikkaille ja vain kosmeettiset lisäykset joihinkin vähävaraisille väestöryhmille tärkeisiin kohteisiin.
Hallituksen mainostama köyhyyspaketti ei tuo edes reaalista tasokorotusta perustoimeentulon turvaan. Mitään yleistä korotusta ei tule edes alimpiin sosiaalisten tukien tasoihin, vaan paketti sisältää kohdennettuja pieniä 6–15 euron korotuksia, päivää kohti muutamia kymmeniä senttejä. Paketin 80 miljoonasta eurosta valtion rahoittaa vain puolet. Linjaa kuvaa se, että työttömien peruspäivärahaan tulee 32 sentin korotus, jonka jälkeen päiväraha on edelleen vain 23,82 euroa. Kansaneläkkeisiin ei tule mitään korotusta, eivätkä opiskelijat saa mitään.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma on kehunut hallituksen budjettiesitystä työllisyyttä ja kuntien taloutta vahvistavaksi. Mitään sanottavaa muutosta budjetin linjassa ei ole kuitenkaan tapahtunut. Lähtökohtana on varmistaa pysyminen hallituksen aiemmin päättämissä menokehyksissä.
Tämä merkitsee työllisyyden jättämistä ensisijassa markkinoiden varaan, kunnallisten palvelujen resurssipulan jatkumista, pienituloisimpien toimeentuloturvan reaalista heikentymistä sekä rikkaita suosivia ja tuloeroja kasvattavia veroratkaisuja.
Joukkoirtisanomiset saavat hallituksen puolesta jatkua. Rikkaiden jättiosinkoihin ja suurfirmojen ennätysvoittoihin ei puututa. Talouden kasvun hedelmien annetaan jakautua yhä epäoikeudenmukaisemmin ja julkisen talouden osuuden kansantuotteesta supistua.
Budjetin väitetään vahvistavan kuntien rahoitusta. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa toista. Kuntien rahoituspohjan heikentämistä jatketaan ja kuntia piiskataan näin kunta- ja palvelurakennehankkeen ja kuntaliitosten kannalle.
Kuntien hyväksi hallitus laskee kunnallisverotuksen ansiotulon vähennyksen muutoksen, joka tuo kunnille 23–42 euroa asukasta kohti. Tämä raha kuitataan kuitenkin pakkolainoista, joita valtio on ottanut kunnille lain mukaan jo aiemmin kuuluneista valtionosuuksista. Uusiakaan ensi vuoden valtionosuuksia ei makseta täysimääräisinä, vaan ensi vuoden indeksitarkistuksia leikataan taas 40 miljoonalla. Budjettiin lisättiin talouden rakennemuutoksesta kärsineille kunnille 30 miljoonaa, mutta samaan aikaan leikataan kuntien harkinnanvaraisia avustuksia 15 miljoonalla ja yleisiä valtionosuuksia yli 10 miljoonalla. Muuttoliikettä vauhdittamalla hallitus heikentää lisäksi monien kuntien taloutta.
Työllisyyden hoitoon hallitus sanoo lisäävänsä 100 miljoonaa euroa. Tästä suuri osa muodostuu harkinnanvaraisista muuttoavustuksista ja verotuksen matkakuluvähennyksistä, joilla edistetään työpaikkojen keskittymistä ja kasvukeskuksiin suuntautuvan muuttoliikkeen voimistamista. Muita osia tästä lisäyksestä ovat muun muassa edellä mainittu rakennemuutoksesta kärsivien kuntien avustus sekä partureiden ja eräiden muiden arvonlisäverohelpotus ja oppisopimuskoulutuksen lisäys. Pysyviä työpaikkoja budjetti ei tuo yhtään lisää. Päinvastoin, esityksen mukaan valtion ja kuntien työpaikkojen määrä vähenee.
Asumisen puolella arava-tulorajojen korotus helpottaa joidenkin keskituloisten mahdollisuuksia päästä arava-asuntoon, mutta ei tuo mitään korjausta asumiskustannusten kohtuuttomaan korkeuteen eikä valtion rahoittaman asuntotuotannon osuuden jatkuvaan supistamiseen.
Energiapolitiikassa budjettiesitys suosii suurteollisuutta, jonka sähkövero kevenee 100 miljoonalla eurolla. Sen sijaan luvatut lisäpanostukset uusiutuvaan energiaan on sivuutettu. Ympäristönsuojelun määrärahat supistuvat. Kehitysyhteistyössä hallitus esittää häpeällisesti nykyisen 0,42 prosentin kansantuoteosuuden nostamista vain 0,01 prosenttia.
Jos hallitus nuukaileekin tavallisten ihmisten kannalta tärkeissä asioissa, niin rikkaiden ja sotilaallisen varustelun osalta ei nuukailla.
Tuloveroihin tehdään 2 prosentin taulukkojen tarkistukset, joista suurimman hyödyn saavat suurituloisimmat. Omaisuusveron poistamisen jatkoksi kaavaillaan vaalien jälkeen toteutettavaa perintöveron keventämistä.
Puolustusministeriön puolella painopisteenä on EU:n taistelujoukkoihin osallistuminen ja niiden suorituskyvyn kehittäminen. Kokonaisuutena ottaen puolustusministeriön hankinnat supistuvat 643 miljoonasta 580 miljoonaan, mutta kaiken kaikkiaan puolustusministeriön menot supistuvat vain 7 miljoonalla. Myös hankintamenot ovat edelleen korkeammalla tasolla kuin vuonna 2005. Uusia hankintoja muun muassa hävittäjien aseistuksen vahvistamiseksi on valmisteilla. Kriisinhallintamenoja lisätään 119 miljoonaan.
Kaiken kaikkiaan hallitus jatkaa uusliberalistisen politiikan toteuttamista. Ja vielä ylpeilee sillä.